ISÄT LASTEN ASIALLA RY
Isät lasten asialla (ILA) ry
on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö.
Järjestö edistää
lasten oikeutta molempiin vanhempiinsa
eron jälkeen.
BLOGIT JA VERTAISTARINAT
Et ole ole ainoa, meitä on muitakin
LISÄÄ
TAPAHTUMA-KALENTERI
Kaikki tulevat tapahtumat yhdestä paikasta
LISÄÄ
VERTAISTUKI
Älä jää yksin, keskustelu auttaa!
Tukipalveluihimme voivat ottaa yhteyttä isät, äidit, isovanhemmat ja muut lapsen hyvinvoinnista huolestuneet läheiset.
Omakohtaista kokemusta omaavat vertaistukihenkilömme vastaavat lapsen vieraannuttamiseen tai vanhemman huoltokiusaamiseen liittyvissä asioissa.
Voit soittaa myös nimettömänä. Vertaistuen periaatteita ovat luottamus sekä kunnioitus ja arvostava kohtaaminen.
Puhelin 045 644 2846
Yhteydenotot:
- maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 13–18
- torstaisin klo 14–16
- tuesday english 2-4pm
Muina aikoina palvelemme mahdollisuuksien mukaan.
Jos et jostain syystä tavoita meitä, niin soitamme sinulle takaisin.
Voit myös lähettää viestin osoitteeseen vertaistuki@isatlastenasialla.fi ja sopia soittoajan.
CHAT
Avoinna:
- tiistaisin ja torstaisin klo 14–16
Chatin löydät www.isatlastenasialla.fi sivun oikeasta alakulmasta
Videot ja podcastit
Olemme koonneet kattavan tietopankin yhdistyksen teemoista Youtubeen.
Videot ovat myös niille, jotka ammattinsa kautta kohtaavat vieraannuttamisen ja huoltokiusaamisen kaltaisia ilmiöitä.
Ilapodin voi kuunnella myös spotifystä
WhatsApp-ryhmät
Liity WhatsApp-ryhmiimme, joissa voit keskustella muiden huoltokiusaamista ja vieraannuttamista kohtaavien kanssa.
Lähetä viestin osoitteeseen info@isatlastenasialla.fi tai p. 040 952 1913
Tällä hetkellä toimivat ryhmät:
- Vapaa keskustelu (valtakunnallinen ryhmä)
- Läheisten ryhmä
- National peer support for English speakers
Alueelliset ryhmät:
- Pori/Satakunta
- Turku/Varsinais-Suomi
- Lahti/Päijät-Häme
- Jyväskylä/Keski-Suomi
- Kotka/Kymenlaakso
- Helsinki/Pääkaupunkiseutu
- Tampere/Pirkanmaa
- Oulu/Pohjois-Suomi
- Vaasa/Pohjanmaa
- Kokkola/Keski-Pohjanmaa
- Kuopio/Savo
- Kajaani/Kainuu
"Monessa paikassa minua ei kuunneltu eikä otettu tosissaan. Teillä tulin kuulluksi!"
"Sain keskustella asiantuntevan ihmisen kanssa. Laaja-alaisten ongelmieni kanssa keskusteltiin ja sain todella hyvää vastetta. Monet asiat tunnistettiin jo muutamista lauseista."
"Teette todella tärkeää työtä, arvostan!"
BLOGIT
VERTAISTARINAT
Haluaisitko kertoa oman tarinasi TAI kirjoittaa blogin?
Ota yhteyttä, niin kerromme lisää:
info@isatlastenasialla.fi
Usein kysyttyä FAQ
Vieraannuttamisesta kysyttyä
Vieraannuttaminen on varsin yksimielisesti määritelty yhdeksi perheväkivallan muodoksi tutkijoiden ja ammattilaisten keskuudessa.
Vieraannuttaminen tarkoittaa toisen vanhemman pyrkimystä estää lapsen ja toisen vanhemman suhteen ylläpitäminen ja kehittäminen, usein manipuloinnin ja henkisen väkivallan keinoin.
Tavoitteena on etäännyttää lapsi toisesta vanhemmasta.
Vieraannuttava vanhempi saattaa käyttää valheellisia väitteitä tai manipuloida lapsen ympäristöä, jotta lapsi alkaisi kokea negatiivisia tunteita toista vanhempaa kohtaan.
Tyypillisiä merkkejä ovat lapsen äkillinen kielteisyys toista vanhempaa kohtaan ilman selkeää syytä, lapsen kieltäytyminen tapaamisista, toisen vanhemman jatkuva arvostelu ja väärien syytösten esittäminen, sekä lapsen käytöksen muuttuminen toisen vanhemman läsnäollessa.
Lisäksi lapsi saattaa alkaa käyttää aikuismaista kieltä ja ilmaisuja, jotka viittaavat siihen, että hän toistaa toisen vanhemman sanoja.
Vieraannuttaminen on haitallista, koska se rikkoo lapsen oikeutta säilyttää suhde molempiin vanhempiinsa, se aiheuttaa pitkäkestoisia henkisiä vaurioita ja voi johtaa lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin heikentymiseen.
Tämä voi johtaa myös vakaviin luottamusongelmiin ja vaikeuksiin muodostaa terveitä ihmissuhteita myöhemmin elämässä.
Torjutulle vanhemmalle on tärkeää tarjota ymmärrystä omaan tilanteeseen, vertaistukea jaksamiseen ja tunne- ja voimavaratyöskentelyä.
On olennaista ylläpitää toivoa ja auttaa vanhempaa ymmärtämään, että lapsen kanssa oleva suhde voi vielä palautua. Lisäksi torjutulle vanhempalle on hyödyllistä tarjota tietoa vertaistukiryhmistä ja muista auttavista tahoista.
ILAn vertaistuen kautta voit saada apua tilanteeseen mutta suosittelemme myös yhteydenottoa terapeuttiin ja lääkäriin.
Laissa lapsen huollosta ja tapaamioikeudesta kuvataan vieraannuttamista, mutta itse vieraannuttamis-sanaa ei laista löydy.
”Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.
Lapsen kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen.
Vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle.”
Tutkimusten mukaan vieraannuttaminen voi aiheuttaa lapselle vakavia psykologisia ja emotionaalisia ongelmia, kuten ahdistusta, pelkotiloja, vihaa, koulunkäynnin vaikeuksia, sekä fyysisiä oireita.
Lapsi voi myös kokea syvää identiteettikriisiä ja kärsiä itsetunto-ongelmista johtuen ristiriitaisista tunteista molempia vanhempia kohtaan.
Vieraannuttamista voi yrittää ehkäistä ylläpitämällä hyvää kommunikaatiota vanhempien välillä, tekemällä selkeitä sopimuksia lapsen huollosta ja tapaamisista, sekä hakemalla ajoissa apua mahdollisiin ristiriitatilanteisiin.
THL:n vanhemmuussuunnitelma on hyvä lähtökohta sopimusta tehdessä
Myös lasten osallisuuden varmistaminen ja heidän mielipiteidensä kuuleminen päätöksenteossa on tärkeää.
Huoltokiusaamisesta kysyttyä
Huoltokiusaaminen on vieraannuttajan tärkein työväline ja se kohdistuu suoraan toiseen vanhempaan.
Se on toisen vanhemman harjoittamaa häirintää, henkistä painostusta ja manipulointia, jolla pyritään vaikeuttamaan toisen vanhemman ja lapsen välistä suhdetta.
Tämä voi sisältää esimerkiksi toisen vanhemman päätösten mitätöintiä, tiedon panttaamista lapsen asioista ja huoltajuuden häiriköintiä.
Huoltokiusaaja saattaa käyttää lapsen asioiden hoitamisessa valheita ja manipuloida tilannetta niin, että toinen vanhempi näyttää epäluotettavalta tai kyvyttömältä huoltajana.
Huoltokiusaaminen voi aiheuttaa lapselle henkistä stressiä ja ahdistusta.
Lapsi saattaa kokea syyllisyyttä tai ristiriitaisia tunteita vanhempiaan kohtaan, mikä voi vaikuttaa hänen itsetuntoonsa ja kykyyn muodostaa terveitä ihmissuhteita tulevaisuudessa.
Pitkään jatkuva huoltokiusaaminen voi johtaa myös masennukseen ja muihin mielenterveysongelmiin.
Huoltokiusaaminen voi aiheuttaa lapselle henkistä stressiä ja ahdistusta.
Lapsi saattaa kokea syyllisyyttä tai ristiriitaisia tunteita vanhempiaan kohtaan, mikä voi vaikuttaa hänen itsetuntoonsa ja kykyyn muodostaa terveitä ihmissuhteita tulevaisuudessa.
Pitkään jatkuva huoltokiusaaminen voi johtaa myös masennukseen ja muihin mielenterveysongelmiin.
Huoltokiusaamista voi ehkäistä ylläpitämällä avointa ja rehellistä kommunikaatiota vanhempien välillä.
Tekemällä selkeitä ja kirjallisia sopimuksia lapsen huollosta ja tapaamisista sekä hakeutumalla ajoissa sovitteluun tai ammatilliseen apuun ristiriitatilanteissa.
THL:n vanhemmuussuunnitelma on hyvä lähtökohta sopimusta tehdessä
On tärkeää, että molemmat vanhemmat sitoutuvat lapsen hyvinvoinnin asettamiseen etusijalle ja noudattavat yhdessä sovittuja periaatteita ja käytäntöjä.
Huoltokiusaamista ei ole huomioitu ilmiönä laissa. Kuitenkin itse toiminta ja sen seuraukset kuuluvat oikeuden päätöksien piiriin.
Huoltokiusaaminen on rangaistavaa, mikäli se täyttää rikoksen tunnusmerkit, kuten kunnianloukkauksen, laittoman uhkauksen tai vainoamisen.
Oikeuden päätöksissä pyritään turvaamaan lapsen etu, mikä voi tarkoittaa muutoksia huoltajuusjärjestelyihin. Oikeudellisissa toimissa korostuu tarve puolueettomille todisteille ja ammattimaiselle arvioinnille.
Toipuminen huoltokiusaamisesta voi vaatia aikaa ja ammatillista tukea. Lapsen ja vanhemman suhteen jälleenrakentamisessa korostuu rakkauden merkitys.
Perheterapia, psykologiset tukipalvelut ja vertaistuki ovat tärkeitä keinoja auttaa sekä vanhempia että lapsia käsittelemään kokemuksiaan. Keskeistä on rakentaa turvallinen ja vakaa ympäristö lapselle.
Vuoroasumisesta kysyttyä
Vuoroasuminen tarkoittaa järjestelyä, jossa eron jälkeen lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona.
Tämä järjestely pyrkii siihen, että lapsi viettää suurin piirtein yhtä paljon aikaa kummankin vanhemman luona, esimerkiksi viikko viikko -järjestelyllä tai muilla sovituilla aikajaksoilla.
Tavoitteena on säilyttää lapsen yhteys molempiin vanhempiin ja varmistaa, että molemmat vanhemmat osallistuvat aktiivisesti lapsen elämään. Vuoroasuminen voi myös mukautua perheen erityistarpeisiin ja olosuhteisiin, kuten työaikatauluihin tai lapsen harrastuksiin, mahdollistaen joustavammat järjestelyt.
Nykytutkimuksien mukaan vuoroasumisen on kiistattatta paras asumismuoto eron jälkeen lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta.
Se mahdollistaa lapselle läheisen ja jatkuvan suhteen molempiin vanhempiin, mikä on tärkeää lapsen emotionaaliselle ja psykologiselle kehitykselle.
Lisäksi vuoroasuminen voi tarjota lapselle tunteen jatkuvuudesta ja turvallisuudesta, kun hänellä on kaksi kotia, joissa hän tuntee olonsa kotoisaksi. Vanhemmat jakavat vastuun ja arjen, mikä voi vähentää kummankin vanhemman stressiä ja parantaa heidän hyvinvointiaan.
Vuoroasuminen voi myös tukea lapsen sopeutumista eroon, sillä hän näkee molempia vanhempiaan säännöllisesti ja tasapuolisesti.
Vuoroasumisen järjestäminen käytännössä alkaa vanhempien välisestä keskustelusta ja sopimuksesta.
On tärkeää, että molemmat vanhemmat sitoutuvat järjestelyyn ja ovat valmiita joustamaan tarvittaessa.
Vuoroasumisen aikataulut voivat vaihdella perheen tarpeiden mukaan, Järjestelyt pyrkivät siihen, että lapsi viettää suurin piirtein yhtä paljon aikaa kummankin vanhemman luona, esimerkiksi viikko viikko -järjestelyllä tai muilla sovituilla aikajaksoilla.
Käytännön asiat, kuten koulukuljetukset, harrastukset ja lapsen tavaroiden kuljettaminen kodista toiseen, tulee sopia tarkasti.
Joissakin tapauksissa vuoroasumissopimus voidaan laatia yhdessä lastenvalvojan kanssa tai kirjata oikeudelliseen päätökseen, mikäli vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen.
Vuoroasumisjärjestelyjen suosio on kasvanut Suomessa viime vuosina.
Tilastojen mukaan yhä useammat eronneet pariskunnat valitsevat vuoroasumisen, sillä se tukee lapsen yhteyttä molempiin vanhempiin.
Vaikka tarkkoja lukuja voi olla vaikea määritellä, on lastenvalvojien vahvistasopimuksista jo yli kolmannes vuoroasumissopimuksia, arvioiden mukaan jopa 50-60 % eronneista perheistä hyödyntää jonkinlaista vuoroasumisjärjestelyä.
Vuoroasuminen on erityisen yleistä perheissä, joissa vanhemmilla on hyvä kommunikaatio ja yhteistyökyky, ja se koetaan usein lapsen edun mukaiseksi ratkaisuksi.
Vuoroasumisjärjestelyjen yleistyminen heijastaa myös yhteiskunnan muuttuneita arvoja, joissa isien osallistuminen lastenhoitoon on korostunut.
Vuoroasumisen vaikutukset lapseen voivat olla moninaisia ja riippuvat pitkälti vanhempien yhteistyöstä ja lapsen sopeutumiskyvystä.
Positiivisia vaikutuksia ovat muun muassa läheinen suhde molempiin vanhempiin, mikä voi tukea lapsen emotionaalista kehitystä ja turvallisuuden tunnetta.
Lapsi oppii myös sopeutumaan erilaisiin ympäristöihin ja voi hyötyä kahden kodin tarjoamista erilaisista kokemuksista.
Toisaalta jatkuva kodin vaihto voi aiheuttaa stressiä ja levottomuutta, erityisesti jos vanhempien välit ovat kireät tai järjestelyt eivät ole selkeitä.
On tärkeää, että lapsen tarpeet ja mielipiteet otetaan huomioon vuoroasumisjärjestelyä suunniteltaessa.
Vuoroasumisesta on tehty useita tutkimuksia, jotka osoittavat sen vaikutukset lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen.
Esimerkiksi ruotsalainen tutkimus (Bergström et al., 2015) havaitsi, että vuoroasumista kokevat lapset voivat paremmin emotionaalisesti ja psykologisesti verrattuna lapsiin, jotka asuvat vain toisen vanhemman luona.
Suomalaistutkimukset ovat myös korostaneet, että vuoroasuminen tukee lapsen yhteyttä molempiin vanhempiin ja vähentää eron aiheuttamaa stressiä.
Tutkimukset korostavat vanhempien välisen yhteistyön ja kommunikaation merkitystä onnistuneen vuoroasumisen kannalta.
Puuttuuko täältä jotain, johon haluaisit vastauksen?
Mikäli näin on, lähetä oma kysymyksesi:
info@isatlastenasialla.fi
