HUOLTOKIUSAAMINEN

Huoltokiusaaminen on yksi vieraannuttajan työkaluista

Huoltokiusaaminen on toiseen vanhempaan suuntautuvaa kiusaamista.

Se on alistamista, henkistä painostusta, manipulointia ja eri tavoin elämän vaikeuttamista, jolla pyritään heikentämään  toista vanhempaa, sekä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta.

Tämä voi esiintyä esimerkiksi toisen vanhemman päätösten mitätöintinä, tiedon panttaamisena lapsen asioista ja lapsen tapaamisten vaikeuttamisena ja estämisenä.

Mitä huoltokiusaaminen on?

Huoltokiusaaminen on kiusantekoa jossa kiusaaja käyttää henkisen ja emotionaalisen väkivallan keinoja musertaakseen toisen vanhemman itsetunnon ja vanhemmuuden.

  • Huoltokiusaaminen on yksi vieraannuttajan tärkeimmistä työvälineistä, mutta sitä saatetaan tehdä myös ilman tavoitteellista vieraannuttamista.

 

Huoltokiusaaminen nähdään usein virheellisesti riitana kahden tasavertaisen vanhemman välillä.

  • Todellisuudessa yksi vanhempi käyttää lapsen ja kohdevanhemman suhdetta välineenä vaikeuttaakseen kohdevanhemman elämää. 

 

Huoltokiusaamisessa kiusaaja on aktiivinen riidan haastaja, kun taas toinen vanhempi usein haluaisi sopia asiat lapsen edun mukaisesti.

Tilanteet eivät ole tasa-arvoisia, ja kiusattu on altavastaaja ja usein puolustuskyvytön.

 

Mikä on huoltokiusaajan tavoite?

Huoltokiusaaja haluaa vahingoittaa toista vanhempaa.

Huoltokiusaaja tekee tätä mm. provosoimalla, horjuttamalla kiusatun omanarvontuntoa ja mielialaa sekä vaikeuttamalla kaikin tavoin arjen sujuvuutta

Huoltokiusaaja pyrkii mitätöimään toisen vanhemmuutta sekä hankaloittaa vanhemman ja lapsen välistä suhdetta.

 
Huoltokiusaaminen pyrkii siis vahingoittamaan toista vanhempaa käyttäen lasta välikappaleena. 

Jos huoltokiusaamisen tarkoituksena on vieraannuttaa lapsi toisesta vanhemmastaan, voi vieraannuttaja/huoltokiusaaja pyrkiä käyttämään kiusaamalla ja provosoiden saatuja reaktioita todisteena viranomaisille ja lapsen sidosryhmille osoittaakseen, että kohdevanhempi on syynä kaikkiin perhedynamiikan ongelmiin.

Näin kiusaaja pyrkii edesauttaa virallisia päätöksiä, jotka estäisivät toista vanhempaa näkemästä lastaan.

Huoltokiusaamisen rangaistavuus

Huoltokiusaaminen on rangaistavaa, mikäli se täyttää rikoksen tunnusmerkit, kuten kunnianloukkauksen, laittoman uhkauksen tai vainoamisen.

Myös ne, jotka avustavat tai yllyttävät huoltokiusaajaa, voidaan tuomita avunannosta rikoksiin.

Huoltokiusaamisen ilmenemismuotoja voivat olla esimerkiksi suullisten sopimusten rikkominen, perättömät ilmoitukset viranomaisille ja tapaamisten estäminen lapsen tahtoon vedoten.

Lue ILA:n opas vieraannuttamisesta ja huoltokiusaamisesta!

Isät lasten asialla RY
"Jotta lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa toteutuisi"

Huoltokiusaamisen esimerkkejä

1. Oikeudelliset ja viranomaisiin liittyvät toimet

  • Tapaamissopimusta ei noudateta toistuvasti
  • Tehdään perättömiä lastensuojeluilmoituksia
  • Tehdään perättömiä rikosilmoituksia
  • Kieltäydytään noudattamasta oikeuden päätöksiä
  • Uhkaillaan lastensuojelulla, elatusavun tarkistuksella, oikeustoimilla tai yksinhuoltajuudella
  • Tehdään toistuvia perättömiä ilmoituksia viranomaisille
  • Tulkitaan tapaamissopimusta yksipuolisesti omaksi eduksi
  • Vaaditaan jatkuvasti sopimuksen muutoksia

 

2. Lapsen käyttäminen välineenä

  • Käytetään lasta manipulointivälineenä (esim. kiristys, uhkailu)
  • Käytetään lasta kiristysvälineenä taloudellisissa tai muissa asioissa
  • Käytetään lasta tiedonvälittäjänä aikuisten asioissa
  • (Tapaamisoikeuden laiminlyöntiä perustellaan valheellisesti)
  • Jätetään huomioimatta lapsen kokonaistilanne terveysasioissa
  • Laiminlyödään lapsen vaatetusta tai tavaroita tapaamisissa
  • Lapsen pienen sairauden käyttö tapaamisten estämiseen
  • Lapsen tietojen pimittäminen päiväkodista tai koulusta

 

3. Arkielämän häirintä

  • Vaikeutetaan arkea estämällä pääsy lapsen koulu- tai terveystietoihin
  • Rajoitetaan toisen vanhemman elämää lapsiin liittymättömissä asioissa
  • Kielletään uuden puolison nimen mainitseminen
  • Estetään uuden puolison osallistuminen lasten elämään
  • Häiritään elämää jatkuvalla, tarpeettomalla yhteydenpidolla lapsiin liittyvissä asioissa
  • Yritetään pitää yhteyttä sopimattomiin kellonaikoihin
  • Jätetään informoimatta lasta koskevista keskeisistä asioista
  • Kieltäydytään tunnustamasta toisen vanhemman uutta perhettä

 4. Kommunikaatio ja suhteet

  • Tapaamissopimus jätetään satunnaisesti noudattamatta
  • Syytetään toista vanhempaa vieraannuttamisesta ilman perusteita
  • Pyritään ohjaamaan toisen vanhemman käyttäytymistä tai vanhemmuutta perusteettomasti
  • Luodaan epäasiallisia yhteyksiä toisen vanhemman sukulaisiin tai lähipiiriin
  • Haastetaan riitaa jatkuvasti tai provosoidaan toista vanhempaa
  • Nostetaan esiin vanhoja virheitä toistuvasti
  • Ylläpidetään neuvotteluyhteyttä vain omaksi eduksi
  • Arvostellaan jatkuvasti toisen vanhemman vanhemmuutta tai perhettä
  • Konfliktitilanteiden selvittämistä ei tueta
  • Asiat sujuvat vain toisen vanhemman ehdoilla
  • Kaksoisstandardit eli sopimukse

Lue ILA:n opas vieraannuttamisesta ja huoltokiusaamisesta!

Isät lasten asialla (ILA) ry
edistää lasten oikeuksia molempiin vanhempiinsa eron jälkeen

Apua huoltokiusaamisen kohtaamiseen

I. Oikeudelliset ja viranomaisiin liittyvät toimet

1. Tapaamissopimusta rikotaan toistuvasti

Nyrkkisääntö: Ota heti yhteys sovittelijaan tai lakimieheen.

  • Dokumentoi kaikki tapaamisrikkomukset tarkasti.
  • Yritä ensisijaisesti selvittää asia sovittelun kautta.
  • Jos tilanne ei parane, hae oikeudellista apua ja tarvittaessa oikeuden päätöksen täytäntöönpanoa.

 

2. Perättömät lastensuojeluilmoitukset ja rikosilmoitukset

Nyrkkisääntö: Vastaa rauhallisesti ja kerää todisteita.

  • Säilytä kaikki dokumentit, jotka liittyvät ilmoituksiin.
  • Ota yhteyttä asianajajaan, joka voi auttaa puolustautumaan näitä väitteitä vastaan.
  • Pyri osoittamaan ilmoitusten perättömyys viranomaisille.

 

3. Oikeuden päätösten noudattamatta jättäminen

Nyrkkisääntö: Hae viranomaisapua.

  • Ilmoita viranomaisille päätöksen noudattamatta jättämisestä.
  • Hae täytäntöönpanoa oikeuden päätökselle.
  • Pidä yllä jatkuvaa dokumentaatiota kaikista rikkeistä.

 

4. Uhkailut lastensuojelulla, elatusavun tarkistuksella, oikeustoimilla tai yksinhuoltajuudella

Nyrkkisääntö: Älä anna periksi uhkailulle, vaan toimi rauhallisesti ja järkevästi.

  • Vältä provosoitumasta ja keskity rauhalliseen dialogiin.
  • Dokumentoi kaikki uhkaukset kirjallisesti
  • Ota yhteys lastenvalvojaan
  • Keskustele lakimiehen kanssa, miten tilanteeseen voi reagoida.

 

5. Toistuvat perättömät ilmoitukset viranomaisille 

Nyrkkisääntö: Pidä viestintä faktoihin perustuvana ja ammatillisena.

  • Kerää todisteet perättömistä ilmoituksista.
  • Harkitse tuomioistuimen päätöstä suojelemaan itseäsi ja lastasi turhalta häirinnältä.
  • Pidä neuvottelut keskittyneenä olennaisiin asioihin.

 

6. Tapaamissopimuksen tulkinta yksipuolisesti omaksi eduksi

Nyrkkisääntö: Varmista, että sinulla on selkeä ymmärrys sopimuksesta ja oikeuksistasi.

  • Pidä kirjaa kaikista tilanteista, joissa sopimusta on tulkittu yksipuolisesti.
  • Pyri sovitteluun ennen oikeustoimia.
  • Hae tarvittaessa neuvoa lakimieheltä sopimuksen tulkintaan.

II. Lapsen käyttäminen välineenä

7. Lapsen käyttäminen manipulointivälineenä

Nyrkkisääntö: Keskity lapsen hyvinvointiin ja suojele häntä.

  • Aseta lapsen tarpeet ja hyvinvointi etusijalle kaikissa tilanteissa.
  • Pidä kirjaa kaikista manipulointitilanteista.
  • Keskustele lastenpsykologin tai perheneuvojan kanssa, jos tilanne jatkuu.

 

8. Lapsen käyttäminen kiristysvälineenä taloudellisissa tai muissa asioissa

Nyrkkisääntö: Älä lähde mukaan vaan pidä keskustelut erillään lapsen asioista.

  • Dokumentoi kaikki tilanteet, joissa lasta käytetään kiristysvälineenä.
  • Hakeudu ammatilliseen neuvontaan tai sovitteluun.
  • Keskustele lakimiehen kanssa mahdollisista oikeustoimista.

 

9. Lapsen osallistumisen estäminen tärkeisiin perhetapahtumiin tai juhliin

Nyrkkisääntö: Pyri ennakoimaan ja varaudu keskusteluun.

  • Sopikaa selkeistä säännöistä perhetapahtumien osalta etukäteen.
  • Jos toinen vanhempi estää osallistumisen, pidä yllä rakentavaa dialogia.
  • Harkitse oikeudellisia toimenpiteitä, jos esteet jatkuvat.

 

10. Kiusaaja käyttää lasta tiedonvälittäjänä aikuisten asioissa

Nyrkkisääntö:  Muistuta, että on tärkeää säilyttä aikuisasiat aikuisten välillä.

  • Kerro lapselle, että hänen ei tarvitse välittää viestejä.
  • Keskustele toisen vanhemman kanssa suoraan kaikista tärkeistä asioista.
  • Jos ongelma jatkuu, hae apua sovittelusta tai perheneuvonnasta.

 

11. Tapaamisoikeuden laiminlyöntiä perustellaan valheellisesti

Nyrkkisääntö: Pidä viestintä dokumentoituna ja selkeänä.

  • Pidä kirjaa kaikista kerroista, joissa tapaamiset on peruttu tai laiminlyöty. Jos laiminlyönnit ovat jatkuvia niin kyse saattaa olla vieraannuttamista.
  • Keskustele lakimiehen kanssa, miten valheellisia perusteita voidaan käsitellä.
  • Pyri selvittämään asia rauhallisesti ennen oikeustoimiin turvautumista.

 

12. Lapsen vaatetusten tai tavaroiden laiminlyönti tapaamisissa

Nyrkkisääntö: Valmistaudu varautumaan lapsen tarpeisiin.

  • Pidä varalla vaatteita ja tavaroita, joita lapsi saattaa tarvita tapaamisten aikana.
  • Dokumentoi laiminlyönnit ja keskustele toisen vanhemman kanssa asiasta.
  • Jos laiminlyönti jatkuu, ole yhteydessä perheveuvontaan tai lastenvalvojaan.

III. Arkielämän häirintä

13. Lapsen koulu- tai terveystietoihin pääsyn estäminen

Nyrkkisääntö: Pysy aktiivisena lapsen arjessa ja pidä yhteyttä koulun kanssa.

  • Ota suoraan yhteyttä lapsen kouluun ja varmista pääsy tietoihin.
  • Pidä kirjaa kaikista tapauksista, joissa tietoja ei ole jaettu.
  • Keskustele lastenvalvojan ja asianajajan kanssa, jos tiedon saanti jatkuvasti estetään.

 

15. Toisen vanhemman elämän rajoittaminen lapsiin liittymättömissä asioissa

Nyrkkisääntö: Pidä keskustelut keskittyneinä lapsen asioihin.

  • Aseta rajat sille, mitä asioita käsitellään yhdessä.
  • Voit rajata ajat milloin käsittelette asioita
  • Keskity lapsen hyvinvointiin ja älä anna toisen vanhemman kontrolloida elämääsi.
  • Hakeudu tarvittaessa oikeudelliseen neuvontaan.

 

16. Kielletään uuden puolison nimen mainitseminen

Nyrkkisääntö: Pidä keskustelut aikuisten välisinä ja kunnioita lapsen tunteita.

  • Kerro lapselle, että hän voi puhua avoimesti perheestään.
  • Keskustele toisen vanhemman kanssa, miksi tämä aihe on herkkä, ja pyri löytämään yhteinen ymmärrys.
  • Jos ongelma jatkuu, harkitse perheneuvonnan apua.

 

17. Estetään uuden puolison osallistuminen lasten elämään

Nyrkkisääntö: Älä hermostu ja yritä pitää viestintä avoimena.

  • Keskustele toisen vanhemman kanssa rehellisesti ja avoimesti uuden puolison roolista.
  • Varmista, että lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi kaikissa tilanteissa.
  • Pyydä apua perheneuvonnasta, jos tilanne aiheuttaa konflikteja.

 

18. Arki-elämän häirintä jatkuvalla, tarpeettomalla yhteydenpidolla lapsiin liittyvissä asioissa

Nyrkkisääntö: Vältä provosoitumista ja aseta rajat.

  • Pidä kaikki yhteydenpito dokumentoituna.
  • Aseta selkeät rajat ja ajat ja kerro toiselle vanhemmalle, milloin ja miten yhteydenpitoa voidaan toteuttaa.
  • Harkitse perheneuvontaa, perheasioidensovittelua tai lakimiehen apua

 

IV. Kommunikaatio ja suhteet

19. Tapaamissopimus jätetään satunnaisesti noudattamatta

Nyrkkisääntö: Ole joustava, mutta seuraa säännöllisyyttä.

  • Yritä ensin ymmärtää syyt sopimuksen laiminlyöntiin ja keskustele niistä toisen vanhemman kanssa.
  • Dokumentoi kaikki tapaukset, joissa sopimusta ei ole noudatettu.
  • Voit pyrkiä sopimaan korvaavan tapaamisen
  • Jos ongelma jatkuu, harkitse oikeudellista apua.

 

20. Syytetään toista vanhempaa vieraannuttamisesta ilman perusteita

Nyrkkisääntö: Älä provosoidu syytöksistä, vaan keskity lapsen etuun.

  • Keskity lapsen hyvinvointiin ja pidä viestintä avoimena.
  • Pidä viestintä toisen vanhemman kanssa faktapohjaisena ja asiallisena.
  • Harkitse sovittelua tai perheneuvojaa, jos syytökset jatkuvat.

 

21. Pyritään ohjaamaan toisen vanhemman käyttäytymistä tai vanhemmuutta perusteettomasti

Nyrkkisääntö: Keskity omaan vanhemmuuteen ja pidä rajoista kiinni.

  • Vältä antamasta periksi ohjailulle, jos se ei ole lapsen edun mukaista.
  • Keskustele avoimesti toisen vanhemman kanssa odotuksista ja rajojen asettamisesta.
  • Pidä kiinni omista kasvatusperiaatteistasi ja hakeudu tarvittaessa perheneuvontaan.

 

22. Luodaan epäasiallisia yhteyksiä toisen vanhemman sukulaisiin tai lähipiiriin

Nyrkkisääntö: Älä provosoidu mustamaalaamisesta tai vääräntiedon levittämisestä

  • Kerro oma näkemyksesi asioista selventääksesi tilannetta
  • Harkitse sovittelun mahdollisuutta.

 

23. Haastetaan riitaa tai provosoidaan toista vanhempaa

Nyrkkisääntö: Pidä oma rauha ja älä provosoidu.

  • Pyri välttämään riitoja ja vastaa provokaatioihin rauhallisesti asiassa pysyen.
  • Dokumentoi kaikki riitatilanteet ja provokaatiot.
  • Hakeudu perheneuvontaan tai sovitteluun, jos tilanne on jatkuva.

 

24. Nostetaan esiin vanhoja virheitä toistuvasti

Nyrkkisääntö: Pidä keskustelut keskittyneenä nykyhetkeen ja lapsen etuun.

  • Vältä palaamasta menneisiin virheisiin ja keskity nykytilanteeseen.
  • Pyri ylläpitämään rakentavaa keskustelua, joka keskittyy lapsen hyvinvointiin.
  • Jos vanhojen asioiden esiin tuominen häiritsee yhteistyötä, harkitse perheneuvonnan tai perheasioidensovittelun apua.

 

25. Pyritään muuttamaan sopimuksia vain omaksi eduksi

Nyrkkisääntö: Varmista tasapuolisuus, avoimuus ja lapsen etu neuvotteluissa.

  • Pidä huolta, että neuvottelut ovat molemminpuolisesti reiluja ja avoimia.
  • Keskity lapsen etuun ja pyri löytämään kompromisseja.
  • Jos neuvotteluyhteys on jatkuvasti epäreilu, hae apua ulkopuoliselta sovittelijalta.

 

26. Arvostellaan jatkuvasti toisen vanhemman vanhemmuutta tai perhettä

Nyrkkisääntö: Älä lähde mustamaalaamiseen mukaan. Lapsella on oikeus rakastaa molempia vanhempia

  • Pidä viestintä positiivisena ja vältä negatiivisten kommenttien tekemistä toisen vanhemman vanhemmuudesta.
  • Keskity omaan vanhemmuuteen ja vahvista lapsen suhdetta molempiin vanhempiin.
  • Jos kritiikki on jatkuvaa, harkitse perheneuvontaa tai muuta tukea.