Vuoroasuminen on kasvava trendi eroavien vanhempien keskuudessa.
Vuoroasumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa lapsi asuu vuorotellen molempien vanhempien luona eron jälkeen. Tyypillisesti tämä tarkoittaa, että lapsi viettää lähes yhtä paljon aikaa kummankin vanhemman kanssa, esimerkiksi vuoroviikoin.
Se tarjoaa lapselle mahdollisuuden säilyttää läheiset suhteet molempiin vanhempiin eron jälkeen. Tällä sivulla käsittelemme vuoroasumisen hyötyjä, historiaa ja nykytilannetta tutkimustiedon valossa.
Vaikka ehjä ydinperhe on ihanteellinen kasvuympäristö lapselle, eron tapahtuessa vuoroasuminen tarjoaa merkittäviä etuja verrattuna perinteiseen yksinhuoltaja- tai viikonloppuvanhempi-malliin.
Vuoroasuminen mahdollistaa lapsen säännöllisen ja merkityksellisen yhteyden molempiin vanhempiin.
Ruotsalainen pitkittäistutkimus (Bergström et al., 2015) osoitti, että vuoroasuvilla lapsilla oli yhtä läheiset suhteet molempiin vanhempiin kuin ydinperheissä asuvilla lapsilla.
Tämä on merkittävä etu verrattuna perinteiseen yksinhuoltajamalliin, jossa lapsen suhde etävanhempaan voi heikentyä ajan myötä.
Useissa tutkimuksissa on havaittu, että vuoroasuvilla lapsilla on parempi psyykkinen hyvinvointi verrattuna lapsiin, jotka asuvat pääasiallisesti vain toisen vanhemman luona.
Laaja meta-analyysi (Baude et al., 2016) osoitti, että vuoroasuvilla lapsilla oli vähemmän käyttäytymis- ja tunne-elämän ongelmia.
Tutkimukset osoittavat, että vuoroasuminen voi auttaa lasta sopeutumaan paremmin vanhempien eroon.
Bausermanin (2002) meta-analyysi osoitti, että vuoroasuvat lapset sopeutuivat paremmin ja heillä oli vähemmän stressiä verrattuna lapsiin, jotka asuivat pääasiallisesti vain toisen vanhemman luona.
Vuoroasuminen tarjoaa lapselle kaksi erilaista, mutta yhtä arvokasta kasvuympäristöä.
Tämä voi edistää lapsen kognitiivista ja sosiaalista kehitystä (Berman, 2019).
Tutkimukset viittaavat siihen, että vuoroasuvat lapset pärjäävät koulussa paremmin kuin yksinhuoltajaperheissä asuvat lapset (Turunen, 2017).
Vuoroasuminen mahdollistaa molemmille vanhemmille aktiivisen ja tasavertaisen roolin lapsen elämässä.
Tämä voi johtaa suurempaan tyytyväisyyteen vanhemmuudessa ja vähentää konflikteja vanhempien välillä (Sodermans et al., 2013).
Vuoroasuminen voi auttaa vanhempia saavuttamaan paremman tasapainon työn ja perhe-elämän välillä.
Tutkimus (van der Heijden et al., 2016) osoitti, että vuoroasuminen mahdollisti vanhemmille enemmän aikaa työlle ja henkilökohtaisille tarpeille.
Vuoroasuminen voi johtaa tasapuolisempaan taloudelliseen vastuunjakoon lasten kuluista (Bartfeld, 2011).
Pitkällä aikavälillä vuoroasuminen voi vähentää vanhempien välisiä konflikteja, kun molemmat kokevat olevansa tasavertaisia vanhempia (Nielsen, 2018).
Lähteet:
Bergström, M., Modin, B., Fransson, E., Rajmil, L., Berlin, M., Gustafsson, P. A., & Hjern, A. (2015). Living in two homes-a Swedish national survey of wellbeing in 12 and 15 year olds with joint physical custody. BMC Public Health, 15
Baude, A., Pearson, J., & Drapeau, S. (2016). Child Adjustment in Joint-Custody Versus Sole-Custody Arrangements: A Meta-Analytic Review. Journal of Divorce & Remarriage,
Bauserman, R. (2002). Child Adjustment in Joint-Custody Versus Sole-Custody Arrangements: A Meta-Analytic Review. Journal of Family Psychology
Berman, R. (2019). Two Homes, One Childhood: A Parenting Plan to Last a Lifetime.
Turunen, J. (2017). Shared Physical Custody and Children’s Educational Performance. Journal of Divorce & Remarriage
Fransson, E., Hjern, A., Bergström, M. (2018). What Can We Say Regarding Shared Parenting Arrangements for Swedish Children? Journal of Divorce & Remarriage,
Nielsen, L. (2018). Joint Versus Sole Physical Custody: Outcomes for Children Independent of Family Income or Parental Conflict. Journal of Child Custody
Bauserman, R. (2012). A Meta-Analysis of Parental Satisfaction, Adjustment, and Child Outcomes in Joint Custody vs. Sole Custody: Why Do Joint Custody Parents and Their Children Fare Better? Journal of Divorce & Remarriage
Bergström, M. et al. (2015). Living in two homes-a Swedish national survey of wellbeing in 12 and 15 year olds with joint physical custody. BMC Public Health
Suomessa vuoroasumisen kehitys on ollut hitaampaa kuin monissa muissa länsimaissa, mutta trendi on selvästi nouseva.
Vuoroasumisen juuret ulottuvat 1970-luvulle, jolloin se alkoi yleistyä Yhdysvalloissa.
Ruotsi oli Euroopan edelläkävijä: siellä vuoroasuminen on ollut yleistä jo 1980-luvulta lähtien.
Vuoden 2019 lakimuutos (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 190/2019) toi merkittäviä parannuksia vuoroasumisen asemaan:
Lisätietoa: Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
YK:n yleissopimus (3. artikla) korostaa, että kaikissa lapsia koskevissa toimissa, mukaan lukien sosiaalihuolto, oikeuslaitokset ja hallintoviranomaiset, on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.
Tämä tarkoittaa, että lapselle on taattava hänen hyvinvointinsa kannalta välttämätön suojelu ja huolenpito, huomioiden samalla vanhempien tai huoltajien oikeudet ja velvollisuudet.
Suomen lainsäädäntö tukee näitä periaatteita, ja viranomaisten tulee valvoa, että lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavat tahot toimivat turvallisuus- ja terveysmääräysten mukaisesti.
Lisätietoa:
Isät lasten asialla ry kannustaa vanhempia harkitsemaan vuoroasumista yhtenä vaihtoehtona eron jälkeen,
ja tarjoaa neuvontaa ja tukea vuoroasumista harkitseville tai toteuttaville vanhemmille.
Tutkimustulokset osoittavat, että onnistuessaan vuoroasuminen tarjoaa merkittäviä etuja sekä lapsille että vanhemmille verrattuna muihin eronjälkeisiin järjestelyihin
Se tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kehitystä, samalla kun se mahdollistaa molemmille vanhemmille täysipainoisen vanhemmuuden kokemuksen.
että vuoroasumisen onnistuminen edellyttää vanhempien yhteistyökykyä ja lapsen edun asettamista etusijalle.
Jokaisen perheen tilanne on yksilöllinen, ja asumisjärjestelyt tulisi aina suunnitella lapsen tarpeet huomioiden.
☎︎ Vertaistukipuhelin:
+35845442846
☎︎ Toiminnanjohtaja:
+358409521913
✉️ Isät lasten asialla ry
Sähköttäjänkatu 4
00520 Helsinki
Y-tunnus: 2597624-5