VUOROASUMINEN

Vuoroasumisen suosio on helppo ymmärtää

Vuoroasuminen on kasvava trendi eroavien vanhempien keskuudessa.

Vuoroasumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa lapsi asuu vuorotellen molempien vanhempien luona eron jälkeen. Tyypillisesti tämä tarkoittaa, että lapsi viettää lähes yhtä paljon aikaa kummankin vanhemman kanssa, esimerkiksi vuoroviikoin.

Se tarjoaa lapselle mahdollisuuden säilyttää läheiset suhteet molempiin vanhempiin eron jälkeen. Tällä sivulla käsittelemme vuoroasumisen hyötyjä, historiaa ja nykytilannetta tutkimustiedon valossa.

Tieteellinen näyttö vuoroasumisen hyödyistä

Miksi valita vuoroasuminen eron yhteydessä?

Vaikka ehjä ydinperhe on ihanteellinen kasvuympäristö lapselle, eron tapahtuessa vuoroasuminen tarjoaa merkittäviä etuja verrattuna perinteiseen yksinhuoltaja- tai viikonloppuvanhempi-malliin.

 

1. Hyödyt lapselle

a) Vahvemmat suhteet molempiin vanhempiin:

Vuoroasuminen mahdollistaa lapsen säännöllisen ja merkityksellisen yhteyden molempiin vanhempiin.

Ruotsalainen pitkittäistutkimus (Bergström et al., 2015) osoitti, että vuoroasuvilla lapsilla oli yhtä läheiset suhteet molempiin vanhempiin kuin ydinperheissä asuvilla lapsilla.

Tämä on merkittävä etu verrattuna perinteiseen yksinhuoltajamalliin, jossa lapsen suhde etävanhempaan voi heikentyä ajan myötä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että:
  • Lapsi kokee olevansa osa molempien vanhempien elämää.
  • Lapsi saa säännöllistä huolenpitoa, ohjausta ja tukea molemmilta vanhemmilta.
  • Lapsi oppii tuntemaan molemmat vanhempansa arjessa, ei vain loma-aikoina.

 

b) Parempi psyykkinen hyvinvointi:

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että vuoroasuvilla lapsilla on parempi psyykkinen hyvinvointi verrattuna lapsiin, jotka asuvat pääasiallisesti vain toisen vanhemman luona.

Laaja meta-analyysi (Baude et al., 2016) osoitti, että vuoroasuvilla lapsilla oli vähemmän käyttäytymis- ja tunne-elämän ongelmia.

Tämä näkyy seuraavilla tavoilla:
  • Alhaisempi riski masennukseen ja ahdistuneisuuteen.
  • Vähemmän käytösongelmia koulussa ja kotona.
  • Parempi itsetunto ja minäkuva.
  • Vähemmän stressiä ja psykosomaattisia oireita.

 

c) Parempi sopeutuminen eroon:

Tutkimukset osoittavat, että vuoroasuminen voi auttaa lasta sopeutumaan paremmin vanhempien eroon.

Bausermanin (2002) meta-analyysi osoitti, että vuoroasuvat lapset sopeutuivat paremmin ja heillä oli vähemmän stressiä verrattuna lapsiin, jotka asuivat pääasiallisesti vain toisen vanhemman luona.

Tämä ilmenee seuraavasti:
  • Vähemmän syyllisyydentunteita erosta.
  • Pienempi riski joutua vanhempien välisten konfliktien välikappaleeksi.
  • Parempi kyky käsitellä eron tuomia muutoksia.

 

d) Monipuolisempi kasvuympäristö:

Vuoroasuminen tarjoaa lapselle kaksi erilaista, mutta yhtä arvokasta kasvuympäristöä.

Tämä voi edistää lapsen kognitiivista ja sosiaalista kehitystä (Berman, 2019).

Hyödyt näkyvät seuraavasti:
  • Lapsi oppii sopeutumaan erilaisiin ympäristöihin ja rutiineihin.
  • Lapsi saa monipuolisempia kokemuksia ja näkökulmia.
  • Lapsen ongelmanratkaisutaidot ja joustavuus kehittyvät.

 

e) Parempi akateeminen suoriutuminen:

Tutkimukset viittaavat siihen, että vuoroasuvat lapset pärjäävät koulussa paremmin kuin yksinhuoltajaperheissä asuvat lapset (Turunen, 2017).

Tämä näkyy:
  • Parempina arvosanoina
  • Vähäisempinä poissaoloina
  • Korkeampana motivaationa opiskelua kohtaan

2. Vuoroasumisen yhteiskunnalliset hyödyt

Sukupuolten tasa-arvo

  • Edistää tasa-arvoista vanhemmuutta.
  • Vähentää yksinhuoltajaäitien köyhyysriskiä. (Fransson et al., 2018)

Lasten hyvinvointi

  • Parempi psyykkinen hyvinvointi ja vähemmän käytösongelmia. (Nielsen, 2018)

Oikeusjärjestelmän keventyminen

  • Vähentää huoltajuuskiistoja ja oikeudenkäyntejä. (Bauserman, 2012).

Taloudelliset vaikutukset

  • Voi vähentää yksinhuoltajille suunnattuja sosiaalitukia.

Kansanterveys

  • Vähemmän psykosomaattisia oireita ja parempi yleinen terveydentila lapsilla. (Bergström et al., 2015).

 

3. Hyödyt vanhemmille

a) Tasapuolisempi vanhemmuus:

Vuoroasuminen mahdollistaa molemmille vanhemmille aktiivisen ja tasavertaisen roolin lapsen elämässä.

Tämä voi johtaa suurempaan tyytyväisyyteen vanhemmuudessa ja vähentää konflikteja vanhempien välillä (Sodermans et al., 2013).

Käytännön hyödyt:
  • Molemmat vanhemmat osallistuvat lapsen arkeen ja päätöksentekoon.
  • Vanhemmuuden vastuu ja ilo jakautuvat tasaisemmin.
  • Pienempi riski vieraantua lapsesta.

 

b) Parempi työ-perhe-tasapaino:

Vuoroasuminen voi auttaa vanhempia saavuttamaan paremman tasapainon työn ja perhe-elämän välillä.

Tutkimus (van der Heijden et al., 2016) osoitti, että vuoroasuminen mahdollisti vanhemmille enemmän aikaa työlle ja henkilökohtaisille tarpeille.

Tämä näkyy seuraavasti:
  • Paremmat mahdollisuudet keskittyä uraan ja henkilökohtaiseen kehitykseen.
  • Vähemmän stressiä työn ja perheen yhteensovittamisesta.
  • Enemmän aikaa palautumiseen ja omiin harrastuksiin.

 

c) Taloudellinen tasapaino:

Vuoroasuminen voi johtaa tasapuolisempaan taloudelliseen vastuunjakoon lasten kuluista (Bartfeld, 2011).

Hyödyt:
  • Molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus säilyttää kohtuullinen elintaso.
  • Pienempi riski köyhyyteen erityisesti yksinhuoltajaäideillä.
  • Tasaisempi jakautuminen lasten kuluista.

 

d) Vähemmän konflikteja:

Pitkällä aikavälillä vuoroasuminen voi vähentää vanhempien välisiä konflikteja, kun molemmat kokevat olevansa tasavertaisia vanhempia (Nielsen, 2018).

Tämä ilmenee:
  • Parempana kommunikaationa vanhempien välillä.
  • Vähempinä oikeudellisina kiistoina.
  • Positiivisempana yhteistyövanhemmuutena.

 

Lähteet:

Bergström, M., Modin, B., Fransson, E., Rajmil, L., Berlin, M., Gustafsson, P. A., & Hjern, A. (2015). Living in two homes-a Swedish national survey of wellbeing in 12 and 15 year olds with joint physical custody. BMC Public Health, 15

Baude, A., Pearson, J., & Drapeau, S. (2016). Child Adjustment in Joint-Custody Versus Sole-Custody Arrangements: A Meta-Analytic Review. Journal of Divorce & Remarriage,

Bauserman, R. (2002). Child Adjustment in Joint-Custody Versus Sole-Custody Arrangements: A Meta-Analytic Review. Journal of Family Psychology

Berman, R. (2019). Two Homes, One Childhood: A Parenting Plan to Last a Lifetime.

Turunen, J. (2017). Shared Physical Custody and Children’s Educational Performance. Journal of Divorce & Remarriage

Fransson, E., Hjern, A., Bergström, M. (2018). What Can We Say Regarding Shared Parenting Arrangements for Swedish Children? Journal of Divorce & Remarriage,

Nielsen, L. (2018). Joint Versus Sole Physical Custody: Outcomes for Children Independent of Family Income or Parental Conflict. Journal of Child Custody

Bauserman, R. (2012). A Meta-Analysis of Parental Satisfaction, Adjustment, and Child Outcomes in Joint Custody vs. Sole Custody: Why Do Joint Custody Parents and Their Children Fare Better? Journal of Divorce & Remarriage

Bergström, M. et al. (2015). Living in two homes-a Swedish national survey of wellbeing in 12 and 15 year olds with joint physical custody. BMC Public Health

Isät lasten asialla RY
"Jotta lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa toteutuisi"

Vuoroasumisen historia ja kehitys

Vuoroasumisen kehitys Suomessa

Suomessa vuoroasumisen kehitys on ollut hitaampaa kuin monissa muissa länsimaissa, mutta trendi on selvästi nouseva.

 

1980-luku: Ensimmäiset tapaukset

  • Alle 1% eroperheiden lapsista vuoroasui.

 

1990-luku: Hitaan kasvun aika

  • Vuoroasuminen alkaa hitaasti yleistyä.

 

2000-luku: Kasvu kiihtyy

  • Vuosikymmenen alussa noin 5% vuoroasui.
  • Vuosikymmenen lopussa noin 10% vuoroasui.

 

2010-luku: Merkittävä kasvu

  • 2016: 18% eroperheiden lapsista vuoroasui (THL, 2018).
  • 2019: Lakimuutos mahdollistaa vuoroasumisen virallisen kirjaamisen.

 

2020-luku: Kohti valtavirtaa

  • yli 50% eroperheistä valitsee vuoroasumisen.
  • yli 1/3 lastenvalvojalla tehtävistä sopimuksista vuoroasumisia.
  • Vuoroasumisen odotetaan jatkavan yleistymistää.

 

Kansainvälinen kehitys

Vuoroasumisen juuret ulottuvat 1970-luvulle, jolloin se alkoi yleistyä Yhdysvalloissa.

Ruotsi oli Euroopan edelläkävijä: siellä vuoroasuminen on ollut yleistä jo 1980-luvulta lähtien.

Nykyään vuoroasuminen on yleistynyt monissa länsimaissa:
  • Ruotsi: Noin 35% eroperheiden lapsista vuoroasuu (SCB, 2020).
  • Belgia: Vuodesta 2006 lähtien vuoroasuminen on ollut ensisijainen vaihtoehto eroaville vanhemmille.
  • Australia: Vuoroasuminen on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla lakimuutosten myötä.

 

1970-luku: Ensimmäiset askeleet USA:ssa

  • 1973: Kalifornia mahdollistaa yhteishuoltajuuden.
  • 1979: Kalifornia suosii yhteishuoltajuutta oletusarvona.

 

1980-luku: Leviäminen ja tutkimus

  • Yleistyminen USA:ssa ja Kanadassa.
  • 1983: Ruotsi ottaa yhteishuoltajuuden oletusarvoksi.

 

1990-2000-luku: Euroopan herääminen

  • 2002: Ranska mahdollistaa vuoroasumisen lailla.
  • 2006: Belgian laki suosii vuoroasumista.
  • 2006: Australian perhelainsäädännön uudistus edistää vuoroasumista.

 

2010-luku: Globaali trendi tukee yleistymistä

  • 2012: Norja uudistaa lapsilakia tukemaan vuoroasumista.
  • 2016: Alankomaat ottaa käyttöön lain, joka suosii vuoroasumista.
  • 2019: Espanja uudistaa lainsäädäntöään vuoroasumisen edistämiseksi.
  • 2019: Suomessa laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.

 

2020-luku: Trendiä tukevat tekijät

  • Tutkimustieto lisääntyy tarjoten tieteellistä näyttöä hyödyistä.
  • Muuttuvat sukupuoliroolit ja työelämän tasa-arvoistuminen.
  • Vuoroasumista tukeva laindäädäntö useissa maissa.
  • Asenteiden muuttuminen kohti tasa-arvoista vanhemmuutta.

 

Isät lasten asialla RY

"lapsen tapaamisoikeudet on tehty lasta varten – ei vanhempia varten"

Vuoroasuminen, laki ja lasten oikeudet

Vuoroasuminen ja lainsäädäntö Suomessa

Vuoden 2019 lakimuutos (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 190/2019) toi merkittäviä parannuksia vuoroasumisen asemaan:

  • Vuoroasuminen voidaan nyt kirjata viralliseksi asumisjärjestelyksi
  • Laki korostaa lapsen oikeutta ylläpitää suhdetta molempiin vanhempiin.
  • Vanhemmilla on velvollisuus tukea lapsen suhdetta toiseen vanhempaan.

 

Lisätietoa: Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

YK:n Lapsen oikeudet

YK:n yleissopimus (3. artikla) korostaa, että kaikissa lapsia koskevissa toimissa, mukaan lukien sosiaalihuolto, oikeuslaitokset ja hallintoviranomaiset, on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Tämä tarkoittaa, että lapselle on taattava hänen hyvinvointinsa kannalta välttämätön suojelu ja huolenpito, huomioiden samalla vanhempien tai huoltajien oikeudet ja velvollisuudet.

Suomen lainsäädäntö tukee näitä periaatteita, ja viranomaisten tulee valvoa, että lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavat tahot toimivat turvallisuus- ja terveysmääräysten mukaisesti.

Lisätietoa:

Lisätietoa ja tukea

Isät lasten asialla ry kannustaa vanhempia harkitsemaan vuoroasumista yhtenä vaihtoehtona eron jälkeen,

ja tarjoaa neuvontaa ja tukea vuoroasumista harkitseville tai toteuttaville vanhemmille.

Ota yhteyttä: info@isatlastenasialla.fi

Lapsen etu keskiössä

Tutkimustulokset osoittavat, että onnistuessaan vuoroasuminen tarjoaa merkittäviä etuja sekä lapsille että vanhemmille verrattuna muihin eronjälkeisiin järjestelyihin

Se tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kehitystä, samalla kun se mahdollistaa molemmille vanhemmille täysipainoisen vanhemmuuden kokemuksen.

On kuitenkin tärkeää muistaa,

että vuoroasumisen onnistuminen edellyttää vanhempien yhteistyökykyä ja lapsen edun asettamista etusijalle.

Jokaisen perheen tilanne on yksilöllinen, ja asumisjärjestelyt tulisi aina suunnitella lapsen tarpeet huomioiden.