Miten voi olla mahdollista, että uhri päätyy syylliseksi? Osa selitystä löytyy kiusaajan toimintatavoista ja tietenkin hänen persoonallisuudestaan joka ei aseta hänelle esteitä toimia tietyillä tavoilla. Voisi ehkä sanoa, että kiusaajalla ei usein ole samankaltaisia henkisiä ja moraalisia esteitä jotka estävät muunkaltaisia ihmisiä toimimasta vastaavalla tavalla. Vallankäytön ja kontrollin työkalupakista löytyy kaksi työkalua: vaikene ja valehtele.
Vaikeneminen on tehokas kiusaamisen muoto. Tällä tavalla voi tehokkaasti provosoida uhria ja kieltäytyä kaikista vapaaehtoisista sovittelumuodoista. Kiusaaja tekee tai jättää tekemättä asioita omavaltaisesti ja sopimuksen vastaisesti. Vaikka kyseessä olisi lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia ei kiusaajan tarvitse vastata. Kiusaaja voi käyttää vaikenemista ja vastaamattomuutta myös lapseen. Tämä on tehokas tapa käyttää valtaa luomalla epävarmuutta ja pelkoa lapseen sanomatta mitään.
Kiusaaja voi käyttää vaikenemista ja vastaamattomuutta myös lapseen
Käytännössähän vastaamattomuus koskee yleensä vain uhria. Viranomaiselle vastaamattomuus on hieman uhkarohkeampaa vaikkakin mahdollista. Jos viranomaisen saa kysymään kiusaajalta vastauksia, on vastaus yleensä valhe. Valhe asettaa kuulijan tilanteeseen jossa ei välttämättä voi tietää mikä on totuus. Uhri voi tietää, mutta viranomainen jää kahden eri totuuden väliin. Yleensä tässä vaiheessa viranomainen heittää pyyhkeen kehään.
Valheita on karkeasti jaoteltuna kahdenlaisia: täysin keksittyjä väitteitä ja harhauttavia perusteluja. Keksitty väite voi olla esimerkiksi tapahtuneen kiistäminen tai toisen syyttäminen jostain mitä ei ole tapahtunut. Tämä on hieman riskialtista koska joitain asioita voi todistaa. Esimerkiksi vastaamattomuutta voi perustella sillä, että viestintä menee asiattomaksi vaikka näin ei olisi ja tapaamisia voi estää keksityllä sairaudella tai lapsen ”omalla” tahdolla.
Valheita on karkeasti jaoteltuna kahdenlaisia
Harhauttavat perusteet ovat ehkä yleisin tapa perustella huoltokiusaamista. Kiusaaja ymmärtää, kuulee, luulee, katsoo ja näkee kaiken sen kautta mikä tekisi toisen vanhemmuuden mahdollisimman hankalaksi ja vahvistaisi omaa valtaa ja kontrollia lapseen. Harhauttava peruste lähtee usein lapsen parhaasta. Käytännössä tuo lapsen paras tarkoittaa tässä tapauksessa aina tapaajavanhemman ja lapsen yhteyden heikentämistä.
Esimerkiksi et saa lasta puhelimeen koska hän on väsynyt, jo sängyssä tai liian sairas puhumaan kanssasi. Perustelut ovat kohtuullisen hyviä. Vain uhri hämmästelee kuinka se lapsi on aina väsynyt, kavereilla, leikit kesken, jo nukkumassa tai liian sairas puhumaan hänen kanssaan. Viranomainen näkee harhauttavan perustelun asia kerrallaan ja hiljaisesti
hyväksyy perustelun mahdollisena. Uhri muuttuu hyvää vanhempaa kiusaavaksi huoltoriitelijäksi. Metsä jää näkemättä puilta.
