Vieraannuttaminen on yksi perheväkivallan muodoista
Vieraannuttaminen kohdistuu aina lapseen.
Se on toimintaa, jossa toinen vanhempi pyrkii vahingoittamaan lapsen ja toisen vanhemman suhdetta.
Vieraannuttaminen on haitallista lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia psyykkisiä ongelmia ja vaikeuttaa terveiden ihmissuhteiden muodostamista.
Mitä vieraannuttaminen on
Tutkijat ja perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset luokittelevat vieraannuttamisen yksimielisesti yhdeksi perheväkivallan muodoksi.
Vieraannuttamisessa yksi vanhempi pyrkii tarkoituksellisesti vieraannuttamaan lapsen toisesta vanhemmasta. Tavoitteena on heikentää tai tuhota lapsen ja toisen vanhemman välinen suhde.
Tämä voi tapahtua monin eri tavoin, ja vieraannuttaja usein manipuloi ympäristöään ja ulkopuolisia, kuten viranomaisia, tukemaan toimintaansa.
Vieraannuttaminen on perheväkivaltaa, joka vahingoittaa sekä lasta, että toista vanhempaa.
Ensisijainen uhri on aina lapsi.
Vieraannuttajan tavoite
Vieraannuttajan tavoitteena on erottaa lapsi toisesta vanhemmasta.
Tämä voi tarkoittaa suhteen täydellistä tuhoamista tai lapsen suhteen rajoittamista kohdevanhempaan ja tämän sukuun.
Usein vieraannuttaja käyttää hyväkseen myös ulkopuoliasia, joita hän manipuloi tuekseen.
Huoltokiusaamisen eri muodot ovat vieraannuttajan tärkeimpiä työkaluja vieraannuttamisessa.
Vieraannuttajan toiminta lasta kohtaan:
Vieraannuttamista on syytä epäillä, mikäli lapsen vanhempi käyttäytyy muun muassa seuraavilla tavoilla:
- Sosiaalinen eristäminen: Vieraannuttaja pyrkii eristämään lapsen toisesta vanhemmasta ja hänen tukiverkostostaan ja saa lapsen kääntymään pois aiemmin läheisistä sukulaisista ja ystävistä.
- Lapsen manipulointi: Vieraannuttaja pakottaa lapsen valitsemaan puolensa ja korostaa olevansa ainoa tärkeä vanhempi lapsen elämässä. Hän pyrkii poistamaan toisen vanhemman lapsen arjesta.
- Avun estäminen: Vieraannuttaja voi vastustaa ja nähdä uhkana yhteistyön lapsen hyväksi. Hän voi myös estää lasta osallistumasta tukipalveluihin tai terapiaan, joka voisi auttaa lasta käsittelemään tilannetta.
- Vihan ja pelon siirtäminen lapseen: Vieraannuttaja siirtää oman vihansa ja katkeruutensa lapseen, saaden tämän kokemaan perusteetonta vihaa tai pelkoa toista vanhempaa kohtaan.
- Emotionaalinen painostaminen: Vieraannuttaja manipuloi lasta tunnetasolla syyllistämällä, uhriutumalla tai vetoamalla lapsen lojaliteettiin. Hän saa lapsen tuntemaan vastuuta vieraannuttajan hyvinvoinnista ja kokemaan syyllisyyttä suhteestaan toiseen vanhempaan.
- Valheellisen todellisuuden luominen: Vieraannuttaja syöttää lapselle valheellisia tarinoita ja muunneltuja totuuksia toisesta vanhemmasta, pyrkien muuttamaan lapsen käsitystä ja muistoja toisesta vanhemmastaan.
Vieraannuttamisen tunnusmerkkejä lapsessa
- Välttely ja kieltäytyminen näkemästä toista vanhempaa. Lapsi saattaa ilmaista haluttomuutta nähdä toista vanhempaa ja välttää yhteisiä tapaamisia.
- Lapsi sekä ajattelee, puhuu että tuntee negatiivisesti vain kohdevanhemmasta. Vieraannuttajansa hän näkee vain positiivisesti.
- Nopeat rajut muutokset ajatusmaailmassa ja käyttäytymisessä. Aikaisempi hyvä ja positiivinen suhde omaan vanhempaan voi muuttua jyrkästi hyvin nopeassa ajassa, jopa päivissä.
- Kommunikoinnin väheneminen. Lapsella voi olla vaikeuksia kommunikoida toisen vanhemman kanssa tai pitää yhteyttä häneen.
- Keskittymisvaikeudet ja merkittävästi huonontunut koulumenestys
- Vieraannutettu lapsi voi toisaalta olla myös korostuneen menestynyt koulussa, jos hän kokee koulun olevan juuri se turvallinen paikka, jossa hänet otetaan vastaan sellaisena kuin hän on.
- Kertomukset ovat epätarkkoja tai ristiriitaisia. Se voi olla merkki valemuistoista ja siitä, että hänellä on vaikeuksia käsitellä perhetilannetta.
- Absurdit selitykset. Lapsi ei osaa selittää negatiivista suhtautumistaan vanhempaansa kysyttäessä.
- Syyt tapaamisten peruuntumiseen ovat järjettömiä. Esim. vanhemman luona on epämukava sänky tai hänellä ei ole koiraa.
Vieraannuttamisen rangaistavuus
Vieraannuttaminen on vakava teko, joka voi täyttää useiden rikosten tunnusmerkit, kuten:
- henkisen väkivallan
- kunnianloukkauksen
- väärä ilmianto
Suomessa ei ole erillistä lakia, joka suoraan käsittelee vieraannuttamista, mutta teko voi olla rangaistava muiden rikosnimikkeiden kautta.
Esimerkiksi:
Jos vieraannuttaja levittää valheellisia väitteitä tai rikosilmoituksia toisesta vanhemmasta, voi tämä täyttää kunnianloukkauksen tai väärän ilmiannon tunnusmerkit.
Lisäksi, jos vieraannuttajan toiminta aiheuttaa lapselle tai toiselle vanhemmalle merkittävää henkistä kärsimystä, tätä voidaan käsitellä henkisenä väkivaltana.
Viranomaiset ja oikeuslaitos voivat määrätä vieraannuttajan vastuuseen teoistaan ja ryhtyä toimenpiteisiin lapsen suojelemiseksi ja vieraannuttamisen vaikutusten vähentämiseksi.
Isät lasten asialla RY
"Jotta lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa toteutuisi"
Vieraannuttamisen vaikutus lapseen
Kansainväliset tutkimukset
Nykyään tiedetään vieraannuttamisen olevan lapseen kohdistuvaa vakavaa emotionaalista ja henkistä väkivaltaa, jonka tutkijat ja perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset luokittelevat yhdeksi perheväkivallan muodoksi.
Laajat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että vieraannuttaminen voi aiheuttaa lapselle merkittäviä psykologisia, sosiaalisia ja emotionaalisia ongelmia, jotka voivat jatkua pitkälle aikuisuuteen.
Tutkimuksissa on havaittu, että kun lapsi joutuu toisen vanhemman vieraannuttamisen kohteeksi, tämä vaikuttaa lapseen monin negatiivisin tavoin kuten:
- Lojaliteettiristiriita: Tutkimukset osoittavat, että lapsi kokee voimakasta painetta valita puolensa vanhempien välillä, mikä aiheuttaa syvää ahdistusta ja syyllisyyttä [1].
- Identiteettikriisi: Yhteyden katketessa toiseen vanhempaan, lapsi menettää tärkeän osan identiteettiään ja juuriaan, mikä voi johtaa vakaviin psykologisiin ongelmiin [2].
- Masennus ja ahdistus: Vieraannutetut lapset kärsivät huomattavasti useammin masennuksesta ja ahdistuneisuushäiriöistä verrattuna muihin lapsiin [3].
- Itsetunto-ongelmat: Tutkimukset osoittavat, että vieraannutetut lapset kärsivät usein alhaisesta itsetunnosta ja epävarmuudesta [4].
- Päihdeongelmat: Vieraannutetuilla lapsilla on suurempi riski päihdeongelmiin myöhemmällä iällä [5].
Dramaattiset pitkäaikaisvaikutukset
- Ihmissuhdevaikeudet: Vieraannutetut lapset kokevat usein vaikeuksia muodostaa terveitä ihmissuhteita aikuisena [6].
- Mielenterveysongelmat: Pitkäaikaistutkimukset osoittavat, että vieraannutetut lapset kärsivät useammin vakavista mielenterveysongelmista aikuisina [7].
- Ylisukupolvisuus: On havaittu, että vieraannuttamisen vaikutukset voivat siirtyä sukupolvelta toiselle, vaikuttaen myös uhrien omiin lapsiin [8].
Tutkimukset osoittavat selvästi, että vieraannuttamisen vaikutukset lapseen ovat vakavia ja pitkäkestoisia.
On ensiarvoisen tärkeää tunnistaa ja puuttua vieraannuttamiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Lähteet:
[1] Baker, A. J. L. (2005). The long-term effects of parental alienation on adult children: A qualitative research study. The American Journal of Family Therapy.
[2] Bernet, W., Baker, A. J. L., & Verrocchio, M. C. (2015). Symptom Checklist-90-Revised Scores in Adult Children Exposed to Alienating Behaviors: An Italian Sample. Journal of Forensic Sciences.
[3] Bernet, W., von Boch-Galhau, W., Baker, A. J. L., & Morrison, S. L. (2010). Parental alienation, DSM-V, and ICD-11. The American Journal of Family Therapy.
[4] Baker, A. J. L., & Ben-Ami, N. (2011). To turn a child against a parent is to turn a child against himself: The direct and indirect effects of exposure to parental alienation strategies on self-esteem and well-being. Journal of Divorce & Remarriage.
[5] Baker, A. J. L., & Verrocchio, M. C. (2013). Italian college student-reported childhood exposure to parental alienation: Correlates with well-being. Journal of Divorce & Remarriage.
[6] Godbout, E., & Parent, C. (2012). The life paths and lived experiences of adults who have experienced parental alienation: A retrospective study. Journal of Divorce & Remarriage.
[7] Bernet, W., Gregory, N., Reay, K. M., & Rohner, R. P. (2018). An Objective Measure of Splitting in Parental Alienation: The Parental Acceptance–Rejection Questionnaire. Journal of Forensic Sciences.
[8] Baker, A. J. L., & Chambers, J. (2011). Adult recall of childhood exposure to parental conflict: Unpacking the black box of parental alienation. Journal of Divorce & Remarriage.
"Lapsella on oikeus pitää hyvät välit molempiin vanhempiin ja muihin läheisiin myös eron jälkeen."
Lapsi on vieraannuttamisen primaarikohde, mutta ei ainoa uhri
Kohdevanhempi ja lähipiiri
Vieraannuttaminen on aina ensisijaisesti lapseen kohdistettua väkivaltaa, jonka tarkoituksena on tuhota lapsen ja toisen vanhemman välinen turvallinen kiintymyssuhde.
Kuitenkin myös toinen vanhempi ja hänen lähipiirinsä kokevat vieraannuttamisen seurauksena syvää, kuluttavaa ja moniulotteista tuskaa.
Kyseessä ei ole vain yksi yksittäinen menetys, vaan jatkuva, monitahoinen prosessi, joka vaikuttaa heidän elämäänsä lukuisin tavoin.
Laajalle ulottuvat seuraukset
Kun aiemmin lämmin ja läheinen suhde lapseen muuttuu etäiseksi, viileäksi tai jopa vihamieliseksi, aiheuttaa se syvää hämmennystä, surua ja epäuskoa.
Jaetut hetket lapsen kanssa, kuten aamuiset keskustelut, yhteiset harrastukset tai iltasadut, katoavat elämästä ja tämä jättää valtavan tyhjyyden tunteen.
Kohdevanhempi joutuu usein kamppailemaan syyllisyyden tunteiden kanssa, vaikka ei olisikaan tehnyt mitään väärää. Hän saattaa miettiä loputtomiin, olisiko voinut tehdä jotain toisin estääkseen tilanteen.
Tuskaa aiheuttaa myös menetetty mahdollisuus nähdä lapsensa kasvavan ja kehittyvän, osallistua tärkeisiin hetkiin ja olla läsnä lapsen elämässä.
Myös kohdevanhemman lähipiiri, kuten isovanhemmat, sisarukset ja ystävät, joutuvat kokemaan vieraannuttamisen vaikutukset menettäessään suhteen lapseen.
Vieraannuttaminen pitkä varjo
Prosessi on usein pitkäkestoinen ja voi jatkua vuosia, jopa vuosikymmeniä, mikä tekee siitä erityisen kuluttavan.
Raskas jatkuva tilanne voi johtaa masennukseen, ahdistukseen ja post-traumaattiseen stressihäiriöön.
Kohdevanhemman Ihmissuhteet, työkyky ja yleinen elämänlaatu ovat vaarassa merkittävään romahdukseen.
On tärkeää ymmärtää tämän tuskan syvyys ja moniulotteisuus, jotta voidaan tarjota asianmukaista tukea ja ymmärrystä vieraannuttamisen uhreille.
Yhteiskunnalliset vaikutukset
Vieraannuttamisen vaikutukset ulottuvat syvälle yhteiskunnan rakenteisiin heijastuen monilla eri tasoilla.
Kuten mm.
- Terveydenhuoltojärjestelmä kuormittuu, kun vieraannuttamisen uhrit tarvitsevat pitkäaikaista psykiatrista hoitoa ja terapiaa.
- Masennus, ahdistus ja työkyvyn heikkeneminen aiheuttavat merkittäviä taloudellisia menetyksiä sekä yksilöille että yhteiskunnalle.
- Oikeusjärjestelmää ja lastensuojelua kuormittavat pitkittyneet huoltajuuskiistat ja tukitoimien järjestäminen.
- Ylisukupolviset vaikutukset luovat kierteen, joka heikentää yhteiskunnan sosiaalista pääomaa, kun perhesuhteet rikkoutuvat ja sukupolvien väliset siteet katkeavat.
Vieraannuttaminen ei siis ole vain yksittäisten perheiden tragedia, vaan laajempi yhteiskunnallinen ongelma, joka kuormittaa merkittävästi yhteiskunnan resursseja ja heikentää sen hyvinvointia.
Lue ILA:n opas vieraannuttamisesta ja huoltokiusaamisesta!
Isät lasten asialla RY
edistää lasten oikeutta molempiin vanhempiinsa eron jälkeen
Vinkkejä vieraannuttamisen kohtaamiseen
Keskustele, älä provosoidu, dokumentoi, muista aina lapsi ensin, ja SOITA Ilan vertaistukeen.
I. Sopimusten ja päätösten rikkominen
1. Tapaamissopimus jätetään 1-3 kertaa noudattamatta
Nyrkkisääntö: Älä tee hätäisiä johtopäätöksiä.
- Yritä ensin keskustella toisen vanhemman kanssa tapaamisten perumisen syistä.
- Jos ongelma jatkuu, dokumentoi kaikki tapahtuma.
- Harkitse perheneuvolan, perheasioiden sovittelun tai oikeudellisen neuvonnan hakemista.
2. Tapaamissopimusta rikotaan toistuvasti
Nyrkkisääntö: Pidä tarkkaa kirjaa kaikista tapaamisista ja niihin liittyvistä ongelmista.
- Dokumentoi mahdolliset syyt, jotka on annettu tapaamisten perumiselle.
- Keskustele tilanteesta rauhallisesti ja rakentavasti
- Hae apua perheneuvolasta, perheasioiden sovittelusta, lastenvalvojalta, follo-sovittelusta tai lakimieheltä.
- Toistuvissa rikkomuksissa kysymys on todennäköisesti vieraannuttamisesta
II. Perättömät syytökset ja ilmoitukset
3. Sinusta tehdään perätön lastensuojeluilmoitus
Nyrkkisääntö: Ota ilmoitus vakavasti ja tee yhteistyötä viranomaisten kanssa.
- Dokumentoi ja nauhoita kaikki keskustelut ja tapaamiset sosiaaliviranomaisten kanssa.
- Jos ilmoitus on perätön, harkitse oikeudellisia toimia väärän ilmoituksen tekijää vastaan.
4. Sinusta tehdään perätön rikosilmoitus lapseen liittyen
Nyrkkisääntö: Ota yhteyttä lakimieheen heti ja dokumentoi kaikki tapahtumat ja viestinnät.
- Varmista, että olet tietoinen oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi. Tee yhteistyötä poliisin kanssa ja selvennä tilanteen todellisuus.
- Ota poliisikuulusteluun asianajaja mukaan
5. Sinua syytetään vieraannuttamisesta ilman perusteita
Nyrkkisääntö: Dokumentoi kaikki vuorovaikutustilanteet lapsen ja toisen vanhemman kanssa.
- Ota selvää paikallisista lakimiehistä ja valmistaudu tarvittaessa todistamaan toimintasi asianmukaisuus ja, että noudatat tehtyjä sopimuksia.
III. Lapsen ja vanhemman suhteen haasteet
6. Lapsi kieltäytyy tapaamisista ilman selvää syytä
Nyrkkisääntö: Pysy rauhallisena ja ymmärtäväisenä.
- Älä painosta lasta, mutta yritä keskustella hänen kanssaan rauhallisesti ja ymmärtäen.
- Keskustele toisen vanhemman kanssa asiasta ja tarvittaessa hae apua perheneuvolasta tai perheasioiden sovittelusta
7. Lapsi ilmaisee negatiivisia tai vihamielisiä ajatuksia sinusta ilman ilmeistä syytä
Nyrkkisääntö: Pysy rauhallisena ja älä reagoi vihamielisesti.
- Yritä ymmärtää lapsen näkökulma ja kysy avoimia kysymyksiä saadaksesi selville, mistä nämä ajatukset tulevat.
- Korosta rakkauttasi ja sitoutumistasi lapseen ja pidä linja avoimena keskustelulle.
8. Lapsi toistaa toisen vanhemman sanoja tai asenteita kritiikittömästi
Nyrkkisääntö: Pysy neutraalina ja johdonmukaisena
- Kun lapsi toistaa toisen vanhemman sanoja tai asenteita, kuuntele häntä tarkasti ja kysy avoimia kysymyksiä. Tämä auttaa lasta pohtimaan, mitä hän todella ajattelee ja tuntee, sen sijaan että hän vain toistaisi kuulemaansa.
- Pidä keskustelu positiivisena ja keskity molempien vanhempien hyviin puoliin. Vältä negatiivisten kommenttien tekemistä toisesta vanhemmasta, vaikka lapsi toistaisi jotain negatiivista.
9. Lapsi on altistunut vieraannuttavalle puheelle tai käyttäytymiselle
Nyrkkisääntö: Keskustele lapsen kanssa avoimesti ja ymmärtäväisesti.
- Vältä syyttämästä toista.
- Korosta rakkauttasi ja sitoutumistasi lapseen.
- Harkitse ammatillisen avun hakemista perheneuvolasta
IV. Manipuloinnin verkko
10. Toinen vanhempi estää yhteydenpidon lapsen kanssa
Nyrkkisääntö: Pidä dokumentoituna kaikki viestintäyritykset ja niihin liittyvät vastaukset tai vastauksen puutteet.
- Keskustele tilanteesta toisen vanhemman kanssa
- Hae apua perheneuvolasta, perheasioiden sovittelusta, lastenvalvojalta, follo-sovittelusta tai lakimieheltä
11. Toinen vanhempi käyttää lasta manipulointivälineenä (esim. kiristys, uhkailu)
Nyrkkisääntö: Dokumentoi kaikki tapahtumat ja keskustelut.
- Älä lähde mukaan kiristykseen tai uhkailuun.
- Kerro miten koet asian perheneuvolassa, perheasioiden sovittelussa tai lastenvalvojalla, jotta asia otetaan huomioon sopimusta uusittaessa tai tehdessä.
- Keskity lapsen hyvinvointiin ja hae tarvittaessa oikeudellista apua.
12. Toinen vanhempi jakaa valheellisia tai harhaanjohtavia tietoja sinusta lapselle
Nyrkkisääntö: Pidä kiinni totuudesta ja älä osallistu mustamaalaamiseen.
- Dokumentoi valheelliset väitteet
- Kerro asiasta perheneuvolassa, perheasioiden sovittelussa tai lastenvalvojalla, jotta asia otetaan huomioon sopimusta uusittaessa tai tehdessä.
13. Toinen vanhempi manipuloi lapsen ajatuksia ja muistoja (esim. vääristää menneitä tapahtumia)
Nyrkkisääntö: Pidä kiinni omasta totuudestasi ja tarjoa lapselle johdonmukaista ja rakastavaa tukea.
- Vältä syyttelemästä toista vanhempaa ja keskity korjaamaan väärinkäsitykset rauhallisesti ja ymmärtäväisesti.
- Kerro asiasta perheneuvolassa, perheasioiden sovittelussa tai lastenvalvojalla, jotta asia otetaan huomioon sopimusta uusittaessa tai tehdessä.
V. Oikeudelliset ja viralliset asiat
14. Toinen vanhempi kieltäytyy noudattamasta oikeuden päätöksiä
Nyrkkisääntö: Dokumentoi kaikki noudattamatta jättämiset ja ota yhteyttä lakimieheen.
- Harkitse oikeuden täytäntöönpanon hakemista päätöksen noudattamiseksi.
- Pidä kiinni omista ja lapsesi oikeuksista.
15. Lapsen tapaamisoikeuden laiminlyöntiä perustellaan valheellisesti (esim. lapsen terveys)
Nyrkkisääntö: Pyri saamaan virallista tietoa lapsen terveydentilasta suoraan terveydenhuollosta.
- Dokumentoi kaikki tapaukset, joissa tapaamisoikeutta on rajoitettu.
- Harkitse oikeudellista neuvontaa tilanteen selvittämiseksi.
VI. Lapsen arki ja hyvinvointi
16. Lapsi osoittaa merkkejä stressistä tai ahdistuksesta vieraannuttamisen seurauksena
Nyrkkisääntö: Ole lapsen tukena ja hae tarvittaessa ammattiapua, kuten lastenpsykologin palveluita.
- Keskity auttamaan lasta käsittelemään tunteitaan ja rakentamaan turvallisia, rakastavia suhteita.
- Kysy keskustelu apua toisen vanhemman kanssa perheneuvolasta ja perheasioiden sovittelusta.
17. Lapsen koulumenestys tai käytös muuttuu huomattasasti eron jälkeen
Nyrkkisääntö: Ota yhteyttä kouluun ja pyri selvittämään, mistä muutokset johtuvat.
- Ole valmis tarjoamaan lapselle lisätukea, kuten koulunohjausta tai terapiaa.
- Ole kärsivällinen ja pidä lapsen hyvinvointi etusijalla.
- Ero on lapselle rankka kokemus, ole hänelle läsnä.
18. Huoltokiusaaminen vaikeuttaa arkea (esim. koulutiedot, terveydenhoito)
Nyrkkisääntö: Ole aktiivinen ja ota yhteyttä kouluihin ja terveydenhuoltoon suoraan saadaksesi tarvittavat tiedot.
- Pidä dokumentoituna kaikki yhteydenotot ja mahdolliset ongelmatilanteet.
- Kerro asiasta perheneuvolassa, perheasioiden sovittelussa tai lastenvalvojalla, jotta asia otetaan huomioon sopimusta uusittaessa tai tehdessä.
19. Toinen vanhempi estää lapsen osallistumisen tärkeisiin perhetapahtumiin tai juhliin
Nyrkkisääntö: Dokumentoi estämistilanteet ja yritä keskustella toisen vanhemman kanssa tilanteen selvittämiseksi.
- Jos ongelma jatkuu, harkitse oikeudellisia toimia tapaamissopimuksen noudattamisen varmistamiseksi.
- Kerro asiasta perheneuvolassa, perheasioiden sovittelussa tai lastenvalvojalla, jotta asia otetaan huomioon sopimusta uusittaessa tai tehdessä.
