Mitä tarkoittaa hyväksyminen?
Hyväksyminen on usein väärinymmärretty käsite. Se ei tarkoita luovuttamista, periksi antamista tai toivon menettämistä. Se on ennen kaikkea tietoista päätöstä kohdata todellisuus sellaisena kuin se on – ilman, että yritämme muuttaa sitä väkisin.
Hyväksyminen tarkoittaa:
- Kykyä nähdä asiat selkeästi ja myöntää, että kaikki ei ole omassa hallinnassamme.
- Rohkeutta kohdata vaikeat tunteet ja luopua tarpeesta taistella sellaista vastaan, mitä emme voi muuttaa.
- Tietoista päätöstä keskittyä siihen, mihin voimme vaikuttaa.
Hyväksyminen EI tarkoita:
- Luovuttamista tai periksi antamista.
- Tyytymistä epäreiluuteen tai tavoitteista luopumista.
- Toivon menettämistä.
Hyväksyminen on tärkeä osa henkistä hyvinvointia ja oman jaksamisen tukemista. Kun kohtaamme elämän haastavia tilanteita – kuten eron, vieraannuttamisen tai huoltokiusaamisen – se auttaa meitä säästämään energiaa ja suuntaamaan voimavaramme rakentaviin ratkaisuihin. Se on kuin hengähdystauko, jonka aikana voimme tarkastella tilannetta realistisesti ja löytää uusia näkökulmia.
Tämä ei kuitenkaan ole helppoa. Mutta juuri siinä piilee sen voima: hyväksyminen vapauttaa meidät jatkuvasta kamppailusta ja antaa tilaa keskittyä siihen, mikä on oikeasti tärkeää ja mitä voin juuri nyt tehdä. Se on askel kohti tasapainoisempaa ja kestävämpää elämää.
SOITA VERTAISTUKEEN: 045 644 2846
Todellisuuden kohtaaminen
Hyväksyminen on usein helpommin sanottu kuin tehty. Joskus se voi tuntua lähes mahdottomalta. Miksi meidän sitten on niin vaikea hyväksyä asioita, joita emme voi muuttaa? Syitä on monia, mutta yksi keskeisimmistä on ristiriita tunteiden ja järjen välillä. Vaikka järki saattaa sanoa, että tilanne on mikä on, tunteet voivat kapinoida vastaan. ”Ei tämän näin pitänyt mennä” on ajatus, joka voi pyöriä mielessä päivästä toiseen, kuluttaen voimavaroja ja lisäten stressiä.
Jo ”perus” erotilanteessa vanhemmat saattavat joutua tunnustamaan, että he eivät enää ole lastensa elämässä samalla tavalla kuin ennen. Tämä voi herättää voimakkaita tunteita, kuten surua, syyllisyyttä ja jopa vihaa. Vieraannuttamisen ja huoltokiusaamisen mukaan tullessa tunteet ja stressi moninkertaistuvat. Joten on inhimillistä tuntea näin, mutta jatkuva taistelu todellisuutta vastaan voi viedä voimia, joita tarvittaisiin arjessa jaksamiseen.
Hyväksymisen prosessi voi myös nostaa esiin syvälle juurtuneita uskomuksia ja pelkoja. Esimerkiksi ajatus siitä, että ”tunnustamalla tämän tilanteen annan toiselle vanhemmalle voiton”, voi estää rakentavan suhtautumisen. Samoin pelko siitä, että hyväksyminen tarkoittaisi tunteiden tukahduttamista, voi pitää meidät kiinni vastarinnassa. Todellisuuden tunnustaminen ei kuitenkaan tarkoita tunteiden kieltämistä – päinvastoin. Se antaa meille tilaa kohdata tunteemme ja käsitellä niitä terveellä tavalla.
Ristiriidat ovat myös osa hyväksymisen haastetta. Toisaalta haluamme pitää kiinni siitä, mikä meille on tärkeää, mutta toisaalta tiedämme, että emme voi hallita kaikkea. Tämä sisäinen kamppailu voi olla uuvuttavaa ja johtaa siihen, että jäämme jumiin tilanteeseen, joka ei vie meitä eteenpäin. Vaatii rohkeutta kohdata nämä ristiriidat ja päästää irti siitä, mitä emme voi muuttaa.
Hyväksyminen ei ole suoraviivainen prosessi, eikä se tapahdu yhdessä yössä. Se on matka, joka vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja itsensä kuuntelemista. Se antaa meille mahdollisuuden keskittyä siihen, mikä on tärkeää. Vaikka kaikki tämä on haastavaa, se on myös avain oman jaksamisen ja henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Hyväksyminen työkaluna
Hyväksyminen on voimakas työkalu, joka voi auttaa meitä menemään eteenpäin elämän monimutkaisissa ja haastavissa tilanteissa. Vaikka prosessi voi aluksi tuntua vaikealta, sen hyödyt ovat merkittäviä – erityisesti oman jaksamisen ja henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta.
Stressin ja kuormituksen vähentäminen
Kun näemme tilanteen sellaisena kuin se on, emme enää kuluta energiaamme taistelemalla todellisuutta vastaan. Kuitenkin kohtaamalla sen voi vähentää jatkuvaa sisäistä ristiriitaa ja auttaa keskittymään siihen, mikä on mahdollista juuri nyt.Vieraannuttamisen ja huoltokiusaamisen kontekstissa opimme näkemään asiat joihin voimme vaikuttaa ja joihin emme.
Hyväksyminen antaa tilaa hengittää ja mahdollisuuden suunnata voimavarat rakentaviin ratkaisuihin.
Sopeutuminen ja tasapainon löytäminen
Hyväksyminen auttaa meitä sopeutumaan uuteen todellisuuteen ja löytämään tasapainoa muuttuneessa elämäntilanteessa. Se ei tarkoita, että meidän täytyy pitää kaikesta tai olla tyytyväisiä kaikkeen, vaan että tunnistamme tilanteen sellaisena kuin se on. Tämä voi auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä ja keskittymään niihin asioihin, jotka tuovat iloa ja merkitystä elämäämme.
Vaikutus ihmissuhteisiin ja elämänhallintaan
Kun emme enää takerru siihen, mitä emme voi muuttaa, voimme suhtautua toisiin ihmisiin ja tilanteisiin rauhallisemmin ja rakentavammin. Tämä voi näkyä esimerkiksi parempana yhteistyönä toisen vanhemman kanssa tai kykynä asettaa rajoja omien tarpeidemme suojelemiseksi. Hyväksyminen auttaa myös tunnistamaan, milloin on aika pyytää apua tai tukea – oli kyseessä sitten ystävä, vertaistukiryhmä tai ammattilainen.
Hyväksyminen on askel kohti sisäistä rauhaa ja voimavaroja, joita tarvitsemme oman ja läheistemme hyvinvoinnin tukemiseksi.
Käytännön askeleet hyväksymisen harjoitteluun
Asioiden näkeminen sellaisena kuin ne ovat ei ole helppoa, mutta se on taito, jota voi harjoitella. Se ei tapahdu yhdessä yössä, vaan vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja tietoista työskentelyä. Alla on viisi käytännön askelta, jotka voivat auttaa sinua.
1. Tiedosta tilanne
Ensimmäinen askel on pysähtyä ja tunnistaa nykyinen todellisuus sellaisena kuin se on. Tämä voi tarkoittaa vaikeiden tunteiden ja tilanteiden kohtaamista ilman, että yrität kieltää niitä tai paeta niitä. Kysy itseltäsi: Mitä todella tapahtuu juuri nyt? Mitkä ovat ne asiat, joita en voi muuttaa? Kun hyväksyt tilanteen sellaisena kuin se on, otat ensimmäisen askeleen kohti rauhaa.
2. Ole armollinen itsellesi
Tämä tarkoittaa sitä, että annat itsellesi luvan tuntea, epäonnistua ja olla keskeneräinen. Kukaan meistä ei ole täydellinen, eikä tarvitsekaan olla. Harjoittele itsellesi anteeksiantamista ja muistuta itseäsi siitä, että teet parhaasi niillä resursseilla, joita sinulla on. Armollisuus itseä kohtaan ei ole heikkoutta, vaan vahvuutta, joka auttaa sinua jaksamaan.
3. Keskity siihen, mitä voit hallita
Elämässä on paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa – mutta on myös paljon, mihin voimme. Hyväksyminen ei tarkoita passiivisuutta, vaan keskittymistä niihin asioihin, jotka ovat omassa hallinnassasi. Voit esimerkiksi vaikuttaa omaan ajatteluusi, reaktioihisi ja päätöksiisi. Tee lista asioista, joihin voit vaikuttaa, ja suuntaa energiasi niihin. Tämä auttaa sinua tuntemaan olosi voimakkaammaksi ja vähemmän avuttomaksi.
4. Hae tukea
Prosessi on yleensä raskas, eikä sitä tarvitse käydä läpi yksin. Puhu ystävillesi, vertaistukiryhmälle tai ammattilaiselle, joka voi auttaa sinua käsittelemään tunteitasi. Usein pelkkä puhuminen voi keventää taakkaa ja auttaa sinua näkemään tilanteesi uudessa valossa. Isät lasten asialla vertaistukipuhelin 045 644 2846 on hyvä paikka aloittaa.
5. Mindfulnes ja meditaatio
Tietoinen läsnäolo eli mindfulness voi olla voimakas työkalu. Mindfulness auttaa sinua keskittymään nykyhetkeen ja päästämään irti menneisyyden katkeruudesta tai tulevaisuuden huolista. Yksinkertaiset harjoitukset, kuten syvään hengittäminen tai hetken pysähtyminen aistimaan ympäristöäsi, voivat auttaa sinua löytämään rauhaa ja tasapainoa. Aloita pienestä ja lisää harjoituksia vähitellen osaksi arkeasi.
Hyväksyminen ei tarkoita sitä, että sinun täytyy pitää kaikesta mitä elämä tuo eteesi. Se tarkoittaa, että suostut näkemään todellisuuden sellaisena kuin se on – ja löydät siitä huolimatta keinoja elää, toimia ja voida paremmin. Jokainen pieni askel hyväksymisen tiellä vie sinut lähemmäksi mielenrauhaa ja vahvempaa jaksamista.
Hyväksyminen osana arkea vieraannuttamisen ja huoltokiusaamisen kontekstissa
Tosiasioiden tunnustaminen ei ole vain yksittäinen päätös tai hetki, vaan se on jatkuva prosessi, joka kulkee mukana jokapäiväisessä elämässä. Se tarkoittaa sitä, että opimme sopeutumaan todellisuuteen sellaisena kuin se on, ja tekemään valintoja, jotka tukevat omaa hyvinvointiamme. Tilanteiden kohtaaminen ei poista haasteita, mutta se auttaa meitä suhtautumaan niihin rakentavammin ja säilyttämään voimavaramme tärkeissä hetkissä.
Pienten muutosten voima
Arjessa tämä voi näkyä pieninä, mutta merkityksellisinä tekoina. Sen sijaan, että harmittelisimme menetettyjä mahdollisuuksia, voimme keskittyä siihen, mitä meillä on tässä ja nyt. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että arvostamme niitä hetkiä, kun lapset ovat luonamme, ja käytämme ne mahdollisimman laadukkaasti.
On myös tärkeää muistaa, että hyväksyminen ei tarkoita passiivisuutta. Se ei sulje pois toiveita tai tavoitteita paremmasta tulevaisuudesta, mutta se antaa meille mahdollisuuden elää täysillä tässä hetkessä. Kun tiedostamme ja hyväksymme nykytilanteen, voimme paremmin suunnata energiaamme asioihin, joihin voimme vaikuttaa.
Jatkuva harjoittelu
Kaikki tämä vaatii harjoittelua ja kärsivällisyyttä. Se ei tapahdu yhdessä yössä, eikä se aina ole helppoa. On täysin normaalia, että välillä tulee hetkiä, jolloin tilanne tuntuu ylivoimaiselta, mutta on tärkeää muistaa, että hyväksyminen ei ole täydellisyyttä vaan jatkuvaa pyrkimystä löytää tasapainoa.
Se on tapa vapauttaa itsensä tarpeettomasta taistelusta ja suunnata energia siihen, mikä on mahdollista ja merkityksellistä.
Jokainen meistä kulkee tätä matkaa omassa tahdissaan ja omista lähtökohdistaan käsin. Ensimmäinen askel voi olla pieni, kuten tilanteen tiedostaminen tai avun pyytäminen. Mutta jokainen askel vie eteenpäin, kohti parempaa ymmärrystä ja kevyempää oloa.
Ota ensimmäiset askeleet, ole itsellesi lempeä ja anna aikaa. Tämä on matka, joka kulkee rinnallasi läpi elämän. Ja muista ettet ole yksin, soita Ilan vertaistukeen 045 644 2846.
