Ilapodi 5: Oma jaksaminen – Turvaverkot

Turvaverkot ja hyvinvointi: Kuinka ylläpitää jaksamista haastavissa elämäntilanteissa

Turvaverkot ovat kuin näkymätön suoja, joka auttaa kantamaan kuormaa ja löytämään voimaa jatkaa eteenpäin.

Tämän artikkelin tavoitteena on tarjota sinulle käytännön vinkkejä ja näkökulmia siihen, kuinka voit rakentaa ja hyödyntää turvaverkkojasi. Olipa kyseessä perhe, ystävät, vertaistuki tai ammattiauttajat, tärkeintä on löytää ne ihmiset ja yhteisöt, jotka voivat tukea sinua juuri sinun tarpeidesi mukaisesti.

Samalla haluamme muistuttaa, että et ole yksin – apua ja tukea on aina saatavilla.

Soita Isät lasten asialla vertaistukeen 045 6442846

Miksi turvaverkot ovat tärkeitä?

Elämä ei aina kulje suoraviivaisesti, ja erityisesti haastavat elämäntilanteet, kuten vieraannuttaminen tai huoltokiusaaminen, voivat horjuttaa jaksamista merkittävästi. Näissä hetkissä turvaverkot ovat elintärkeitä. Ne eivät ole pelkästään henkisen hyvinvoinnin tukipilareita, vaan ne voivat myös tarjota käytännön apua ja konkreettisia ratkaisuja arjen haasteisiin.

Turvaverkkojen merkitys piilee niiden kyvyssä jakaa kuormaa. Kun tunnet, että joku kuuntelee ja ymmärtää, et ole yksin tilanteessasi. Tämä tunne voi auttaa jaksamaan vaikeina päivinä ja antaa voimia kohdata seuraavat haasteet. Kuunteleva ystävä, empaattinen perheenjäsen tai vertaistukiryhmä voi tarjota hetken hengähdystauon ja muistuttaa, että elämässä on edelleen toivoa ja mahdollisuuksia.

Turvaverkot eivät kuitenkaan ole vain passiivisia tukijoita. Ne voivat myös auttaa avaamaan uusia näkökulmia ja tarjoamaan ratkaisuja. Esimerkiksi työpaikalla esihenkilön joustava suhtautuminen voi tehdä arjesta hallittavampaa, kun taas vertaistukiryhmässä jaetut kokemukset voivat antaa uusia tapoja käsitellä omia tunteita ja tilanteita.

On tärkeää muistaa, että turvaverkot eivät ole vain yksisuuntaisia. Ne toimivat parhaiten, kun suhde on vastavuoroinen – kun annat ja saat tukea tasapainoisesti. Tämä ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi jakaa kaikkea kaikille. Päinvastoin, vastuullisuus ja rajojen asettaminen ovat olennainen osa toimivaa turvaverkkoa. Kun tunnistat, kuka on valmis kuuntelemaan ja kuinka paljon voit jakaa, suojelet sekä itseäsi että muita liialta kuormitukselta.

Turvaverkkojen voima piilee lopulta yhteydessä. Olipa kyseessä ystävä, perheenjäsen, työkaveri tai ammattilainen, jokainen kohtaaminen, jossa tunnet tulevasi nähdyksi ja kuulluksi, vahvistaa sinua. Näiden verkostojen avulla voit rakentaa itsellesi perustan, joka kantaa myös silloin, kun elämä tuntuu raskaalta. Turvaverkot eivät vain tue – ne antavat voimaa kasvaa ja löytää uusia tapoja selviytyä.

Erilaiset turvaverkot elämässä

Elämässä ei tarvitse pärjätä yksin, ja turvaverkkojen rakentaminen on yksi tärkeimmistä keinoista ylläpitää omaa hyvinvointia. Turvaverkot voivat koostua monenlaisista ihmisistä ja yhteisöistä, ja niiden merkitys korostuu haastavissa elämäntilanteissa. Seuraavassa käymme läpi erilaisia turvaverkkoja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Perhe ja läheiset

Perhe ja läheiset voivat olla tärkein tuki vaikeina aikoina. Vanhemmat, sisarukset tai kumppani voivat tarjota kuuntelijan korvaa, käytännön apua ja tunteen siitä, ettei ole yksin. On kuitenkin tärkeää muistaa, että avoimuus ja rajojen asettaminen kulkevat käsi kädessä. Kaikkea ei tarvitse jakaa, eikä läheisiä tule kuormittaa yli heidän kantokykynsä. Rehellinen ja kunnioittava vuorovaikutus auttaa rakentamaan luottamusta ja vahvistaa perhesuhteita.

Toimi näin:

• Kerro läheisillesi, miten he voivat parhaiten tukea sinua. Ehkä tarvitset vain kuuntelijaa, etkä neuvoja.
• Muista myös kysyä, mitä he tarvitsevat – vastavuoroisuus on avain terveisiin suhteisiin.
• Jos perhesuhteet ovat haastavia, pidä mielessä, että joskus etäisyys voi olla parempi kuin jatkuva konflikti.

Ystävät ja vertaistuki

Ystävät voivat olla korvaamaton osa turvaverkkoa. Heidän kanssaan voi jakaa ajatuksia ja tunteita, mutta on tärkeää tunnistaa, kuka on valmis kuuntelemaan ja tukemaan. Kaikki ystävät eivät ole oikeita henkilöitä syvällisiin keskusteluihin, ja se on täysin hyväksyttävää. Vertaistukiryhmät puolestaan tarjoavat mahdollisuuden kohdata ihmisiä, jotka ovat kokeneet samanlaisia tilanteita. He ymmärtävät, miltä sinusta tuntuu, ja voivat tarjota arvokkaita näkökulmia ja neuvoja.

Toimi näin:

• Etsi vertaistukiryhmiä, joissa voit jakaa kokemuksiasi turvallisessa ympäristössä. Esimerkiksi Isät lasten asialla toiminta tarjoaa tällaisia mahdollisuuksia.
• Tunnista ystäväpiiristäsi ne, joiden kanssa voit puhua avoimesti, ja ne, joiden kanssa on hyvä pitää keskustelut kevyempinä.
• Älä pelkää pyytää apua – usein ystävät haluavat auttaa, mutta eivät tiedä, miten.

Työyhteisö ja esihenkilöt

Työpaikka voi olla yllättävän tärkeä osa turvaverkkoa, erityisesti silloin, kun siellä vallitsee avoin ja joustava ilmapiiri. Esihenkilön ymmärrys elämäntilanteestasi voi tehdä arjesta huomattavasti helpompaa. Esimerkiksi mahdollisuus etätyöhön tai joustaviin työaikoihin voi auttaa sovittamaan yhteen työn ja perhe-elämän vaatimukset.

Toimi näin:

• Ole avoin esihenkilösi kanssa tilanteestasi, mutta jaa tietoa vain sen verran kuin koet tarpeelliseksi.
• Hyödynnä työpaikan tarjoamia tukipalveluita, kuten työterveyshuoltoa tai keskusteluapua.
• Muista, että työ voi myös olla voimavara – se voi tarjota tunteen merkityksellisyydestä ja auttaa pitämään ajatukset muualla.

Ammattiauttajat ja terapia

Ammattiauttajat, kuten terapeutit ja psykologit, voivat olla korvaamaton apu vaikeiden tunteiden ja tilanteiden käsittelyssä. Terapeutin kanssa puhuminen antaa mahdollisuuden purkaa ajatuksia turvallisessa ympäristössä ilman pelkoa siitä, että kuormittaisi läheisiä. Tämä voi myös vähentää tarvetta jakaa kaikkea ystäville tai perheelle, mikä keventää heidän taakkaansa.

Toimi näin:

• Harkitse terapiaa, jos tunnet, että tarvitset syvempää tukea tai apua tilanteen käsittelyyn.
• Muista, että ammattiauttajan kanssa puhuminen ei ole merkki heikkoudesta, vaan vahvuudesta.
• Hyödynnä myös matalan kynnyksen palveluita, kuten vertaistukipuhelimia, jos et ole valmis sitoutumaan pitkäaikaiseen terapiaan.

Harrastukset ja liikunta

Harrastukset ja liikunta voivat toimia terapeuttisina keinoina purkaa stressiä ja löytää iloa haastavassakin tilanteessa. Esimerkiksi vesiurheilu voi tarjota paitsi fyysistä liikettä myös tunteen yhteydestä omaan kehoon. Eläinten ja lemmikkien kanssa toimiminen, kuten koiran ulkoiluttaminen, voi puolestaan tuoda lohtua ja iloa arkeen.

Toimi näin:

• Etsi harrastus, joka tuo sinulle iloa ja auttaa irrottautumaan arjen haasteista.
• Liiku säännöllisesti – jo pienikin fyysinen aktiivisuus voi parantaa mielialaa ja lisätä energiaa.
• Jos mahdollista, yhdistä harrastukset sosiaalisiin tilanteisiin, kuten ryhmäliikuntaan tai kerhotoimintaan.

Turvaverkkojen monipuolisuus on avain hyvinvointiin. Kun ympärilläsi on ihmisiä ja yhteisöjä, jotka tukevat sinua eri tavoin, jaksat paremmin kohdata elämän haasteet. Muista, että turvaverkkojen rakentaminen vaatii aikaa ja aktiivisuutta, mutta se on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Kuinka rakentaa ja ylläpitää turvaverkkoja?

Avoimuus ja vastuullisuus

Oman elämäntilanteen jakaminen voi olla voimauttavaa, mutta se vaatii myös harkintaa ja vastuullisuutta. On tärkeää tunnistaa, kenelle ja kuinka paljon omia asioita voi ja kannattaa jakaa. Kaikki eivät ole valmiita tai kykeneviä vastaanottamaan raskaita asioita, ja siksi on hyvä kuunnella toisen reaktioita ja kunnioittaa heidän rajojaan.

Kun kerrot tilanteestasi, aloita pienistä asioista. Esimerkiksi työpaikalla voi riittää, että mainitset tarvitsevasi joustoa tiettyinä päivinä ilman, että avaat koko elämäntilannettasi. Tämä auttaa luomaan ymmärrystä ilman, että toinen tuntee itsensä ylikuormitetuksi. Vastuullisuus tarkoittaa myös sitä, että huolehdit itse omasta jaksamisestasi – esimerkiksi hakeutumalla ammattiauttajan luo, jos tarvitset syvempää tukea.

Rajojen asettaminen

Vaikka avoimuus on tärkeää, yhtä tärkeää on osata asettaa rajoja. Kaikki ystävät tai läheiset eivät ole oikeita henkilöitä syvällisten asioiden käsittelyyn, eikä heidän tarvitsekaan olla. On täysin hyväksyttävää pitää osa asioista itsellään tai jakaa niitä vain ammattiauttajan kanssa.

Tunnista, milloin ihmissuhde alkaa tuntua epätasapainoiselta. Jos huomaat, että toinen ei pysty tarjoamaan tukea tai että suhde alkaa kuormittaa enemmän kuin antaa, on hyvä ottaa askel taaksepäin. Tämä ei tarkoita ystävyyden katkaisemista, vaan tasapainon löytämistä.

Aktiivisuus ja yhteisöllisyys

Turvaverkkojen rakentaminen vaatii myös omaa aktiivisuutta. Jos tuntuu, että nykyinen verkosto ei riitä, etsi uusia yhteyksiä. Vertaistukiryhmät ja järjestöjen toiminta, kuten Ilan tarjoamat mahdollisuudet, voivat olla korvaamattomia paikkoja löytää ihmisiä, jotka ymmärtävät tilanteesi.

Osallistuminen yhteisölliseen toimintaan voi auttaa luomaan merkityksellisiä suhteita ja antaa tunteen siitä, ettei ole yksin. Lisäksi se voi tarjota arvokasta vertaistukea ja uusia näkökulmia omaan tilanteeseen.

Konkreettisia askelia turvaverkkojen vahvistamiseen

1. Tunnista tukijasi: Listaa ihmiset, jotka ovat elämässäsi ja joihin voit tukeutua eri tilanteissa.
2. Ole avoin, mutta harkitseva: Kerro tilanteestasi niille, jotka ovat valmiita kuuntelemaan, mutta älä tunne painetta jakaa kaikkea kerralla.
3. Hae vertaistukea: Osallistu ryhmiin tai tapahtumiin, joissa voit kohdata samankaltaisessa tilanteessa olevia.
4. Panosta laatuun, ei määrään: Muutama läheinen ja luotettava ihminen voi olla arvokkaampi kuin laaja, mutta etäinen verkosto.
5. Pidä huolta itsestäsi: Muista, että turvaverkot eivät korvaa omaa vastuutasi hyvinvoinnistasi. Hae tarvittaessa ammattiapua ja pidä huolta arjen perusasioista, kuten levosta ja liikunnasta.

Turvaverkkojen rakentaminen ja ylläpitäminen ei tapahdu yhdessä yössä, mutta pienillä askelilla voit luoda ympärillesi tukevan ja ymmärtävän verkoston. Tämä verkosto ei ainoastaan tue sinua vaikeina hetkinä, vaan voi myös rikastuttaa elämääsi ja antaa voimaa kohdata tulevaisuus.

Konkreettisia vinkkejä hyvinvoinnin ylläpitämiseen

Kun oma jaksaminen on koetuksella niin silloin on tärkeää keskittyä pieniin, mutta merkityksellisiin tekoihin, jotka tukevat hyvinvointia ja auttavat jaksamaan arjessa. Tässä muutamia käytännön vinkkejä, jotka voit ottaa käyttöön jo tänään:

1. Päivittäiset pienet teot – aloita yksinkertaisesta

Hyvinvoinnin ylläpitäminen ei vaadi suuria muutoksia kerralla. Pienet, säännölliset teot voivat tehdä ihmeitä. Kokeile esimerkiksi:

• Aamurutiini: Käytä hetki aikaa itsellesi heti aamulla. Tämä voi olla lyhyt venyttely, kuppi kahvia hiljaisuudessa tai muutama syvä hengitys.
• Kiitollisuuspäiväkirja: Kirjoita ylös kolme asiaa, joista olet kiitollinen päivän päätteeksi. Tämä auttaa suuntaamaan ajatuksia positiivisiin asioihin.
• Pieni tauko itselle: Vaikka päivä olisi kiireinen, pyri ottamaan edes 5–10 minuuttia omaa aikaa. Käy ulkona, kuuntele musiikkia tai hengitä syvään.

2. Liikunta ja luonnossa liikkuminen – kehon ja mielen yhteys

Liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista purkaa stressiä ja lisätä hyvinvointia. Se ei tarkoita, että sinun täytyy lähteä maratonille – jo pieni liike riittää.

• Lyhyet kävelyt luonnossa: Metsäpolku tai puisto voi olla rauhoittava ympäristö, jossa mieli lepää. Luonnossa liikkuminen vähentää tutkitusti stressiä.
• Liikunta, Vesiurheilu tai uinti: Vesi voi tarjota terapeuttisen tunteen, joka auttaa rentoutumaan ja palautumaan.
• Kotiharjoitukset: Kevyt jooga tai venyttely kotona voi auttaa kehoa ja mieltä palautumaan päivän kuormituksesta.

3. Ilo ja merkitys arjen pienistä asioista

Vaikeina aikoina voi tuntua, että ilo ja merkitys ovat kaukana. Silloin on tärkeää keskittyä pieniin asioihin, jotka tuovat valoa päivään.

• Löydä hetkiä, jotka tuottavat iloa: Tämä voi olla lapsen nauru, hyvän ystävän viesti tai lämmin kuppi teetä.
• Tee jotain, mistä nautit: Oli se sitten lempikirjan lukeminen, musiikin kuuntelu tai käsitöiden tekeminen, anna itsellesi lupa nauttia hetkestä.
• Ole läsnä: Keskity hetkeen, jossa olet. Kun huomaat kauniin auringonlaskun tai tunnet tuulen kasvoillasi, pysähdy ja hengitä syvään.

4. Ajanhallinta ja itsestä huolehtiminen

Kun elämä tuntuu kaaokselta, ajanhallinta ja itsestä huolehtiminen voivat auttaa palauttamaan tasapainoa.

• Priorisoi tärkeimmät asiat: Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Keskity siihen, mikä on juuri nyt tärkeintä.
• Pidä huolta perustarpeista: Riittävä uni, terveellinen ruoka ja säännöllinen liikkuminen ovat hyvinvoinnin perusta.
• Pyydä apua: Jos tuntuu, että aika tai voimat eivät riitä, älä epäröi pyytää apua läheisiltä tai ammattilaisilta.

5. Yhteyden luominen muihin

Vaikka oma tilanne olisi raskas, yhteyden tunteminen toisiin ihmisiin voi olla voimauttavaa.

• Puhu ja jaa tilanteesi: Valitse luotettava henkilö, jolle voit avautua. Joskus jo se, että joku kuuntelee, voi helpottaa oloa.
• Osallistu vertaistukiryhmiin: Ryhmistä voi löytyä ihmisiä, jotka ymmärtävät tilanteesi ja voivat tarjota tukea sekä näkökulmia.
• Luo uusia rutiineja: Esimerkiksi viikoittainen kahvihetki ystävän kanssa voi tuoda kaivattua jatkuvuutta ja iloa arkeen.

Muista, että hyvinvointi ei ole täydellisyyttä, vaan pieniä tekoja, jotka auttavat sinua jaksamaan päivä kerrallaan. Sinulla on oikeus huolehtia itsestäsi ja rakentaa elämääsi turvaverkkoja, jotka tukevat sinua.

Sinä et ole yksin. Jos kaipaat lisää tukea, vertaistukea tai käytännön neuvoja, Soita Isät lasten asialla vertaistukeen 045 6442846.

Pidä huolta itsestäsi – olet sen arvoinen.

Kutsu mukaan ILA:n toimintaan

Jokainen meistä tarvitsee turvaverkkoja – ihmisiä, yhteisöjä ja hetkiä, jotka auttavat jaksamaan elämän haastavissa tilanteissa. Mutta turvaverkot eivät aina synny itsestään. Ne vaativat aktiivisuutta, rohkeutta ja joskus myös uudenlaista ajattelua. Nyt on hyvä hetki pysähtyä miettimään: millaisia turvaverkkoja sinulla on, ja miten voisit niitä vahvistaa?

Ilan toiminta tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia vertaistuen löytämiseen, oli kyseessä sitten keskusteluryhmät, tapahtumat tai vertaistukipuhelin. Meillä jokaisella on tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi.

Ota ensimmäinen askel jo tänään. Käy tutustumassa Ilan toimintaan verkkosivuillamme ja löydä itsellesi sopiva tapa osallistua. Ehkä löydät uuden vertaistukiryhmän, jossa voit jakaa kokemuksiasi, tai tapahtuman, jossa saat kohdata muita samankaltaisessa tilanteessa olevia.

Muista myös vertaistukipuhelimemme (045 644 2846), joka on aina valmiina kuuntelemaan ja tukemaan.

Sinä et ole yksin. Yhdessä voimme rakentaa vahvempia turvaverkkoja ja tukea toisiamme matkalla kohti parempaa jaksamista ja hyvinvointia. Kiitos, että olet mukana – juuri sinä olet tärkeä osa tätä yhteisöä. ❤️